Sunnuntaikuulumisia

Eipä muuta tällä kertaa, kuin että terveiset erittäin pölyiseltä raksalta! Onhan se selvää, että aurinkoisen sunnuntaipäivän viettää mieluiten tulevaa tupaa siivoten kuin esimerkiksi pulkkamäessä. Ihan oikeasti! :)

Pytinki-messuilla tuli käytyä siivousta ennen ja selvitettyä mm. se, että Domus ei enää tee sisäovia. Ei siis ihme, että heidän mallistoa oli todella haasteellista selvittää! Messut eivät tarjonneet mitään tavallisesta poikkeavaa, mutta paljon näytteilleasettajia kierrettiin ja saatiin hyviä vinkkejä moniin asioihin. On myös kiva nähdä tiettyjä juttuja livenä, joita muuten on lähinnä nähnyt ainoastaan netistä, kuten sähkökalusteita, hanoja, seinävessan painikkeita... Näin myös livenä Fenestran kiiltävävalkoisen välioven (tai sisustusoven, joka on kuulemma nykyisen oikea termi...). Se on tosi hieno, tykkäsin! Hintaa emme vielä saaneet, mutta nopealla juttelulla hinta ei asetu aivan niin korkealle kuin pelkäsimme. Täytyypä laittaa tarjouspyyntöä vireille. Kiireempi meillä tosin on ulko-ovien kanssa. Niissä ongelmana on se, että pääovi täytyy olla palo-ovi, samoin kuin sen viereen tulevien levikkeiden (EI 15). Ja hitto, että tuo hemmetin palonkestävyyspakko rajoittaa ovimalleja! Noh, siitä lisää piakkoin.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Puhtaanvalkoisia pulmia

Edelleenkin pähkäillään sitä sisäseinien valkoista väriä. Haluan itse puhtaan valkoisen, en kellertävää. Olen aiemminkin pohtinut, kuinka puhtaanvalkoisessa on yksi todella perustavanlaatuinen ongelma; se saa nimittäin kaikki tehdasvalkoiset sisustusovet ja -karmit sekä jalkalistat näyttämään likaisen sävyiseltä ja kyllä. Hyvin keltaiselta.

Mutta nyt on tullut jalkalistoihin toivottu uutuus: Malerin valikoimassa on puhtaan valkoinen vaihtoehto! Tosin valinnan varaa ei ole kuin muutama malli, mutta ainakin itse olen hyvin tyytyväinen aivan perusmalliin kunhan sävy on parempi. Olen nähnyt jo värin luonnossa ja se on todellakin vitivalkoinen. Eikä hinnanero ole mitenkään hurjan suuri tavalliseen tehdasvalkoiseen verrattuna.

Myös sisustusoviin on tullut kiva uutuus Fenestralta: korkeakiiltovalkoinen! Sävy on myös tavallista tehdasvalkoista puhtaampi, ei ainoastaan kiiltävämpi. Meillä on sävystä mallipala, joka vertautuu tavalliseen tehdasvalkoiseen sävyyn seuraavasti (melko huonossa valossa valitettavasti kuvattu):

Salaman kanssa otettu kuva korkeakiiltovalkoinen vs. taustalla oleva tehdasvalkoinen

Ilman salamaa otettu kuva korkeakiiltovalkoinen vs. tehdasvalkoinen

 

Myös ilman salamaa otettu kuva korkeakiiltovalkoinen vs. tehdasvalkoinen

Harmillista, etten osaa kuvata paremmin, koska luonnossa väriero on vielä suurempi. Vähän kyllä kutkuttaisi puhtaamman valkoinen väri, eikä minua kiiltokaan yhtään haittaa, mutta täytyy vielä verrata kuinka paljon kalliimmaksi ne tulisivat tehdasvalkoiseen verrattuna. Domus muuten ilmoittaa sivuillaan, että heidän ovia voi myös tilata RAL-värikartan eri väreissä. Täytyy heiltä vielä kysyä, että mitä se käytännössä tarkoittaa. Tuskin kaikkia kartan värejä voivat toimittaa...

Fenestra on myös mukana Seinäjoella tänä viikonloppuna järjestettävillä rakennusalan messuilla, täytyypä käydä heidän osastollaan huomenna kun messuille menemme juttelemassa hintapolitiikasta! :)

Seinien tasoitusmateriaalit

Lupasin postia seiniemme tasoittamisesta ja siihen käytetyistä tarvikkeista. Tarvikkeet olivat kaikki Weberiltä.

Pohjatasoite: Vetonit 137 -oikaisulaasti

Pintatasoite: Vetonit LR+ -pintatasoite
Vahvistuskangas ja toinen kerros LR+

Vahvistuskankaan tarpeellisuus on vähän niin ja näin, koska pohjatasoite itsessään sisältää kuitua. Kuitenkin Weber suosittelee, että varsinkin kahden eri materiaalin väliin laitetaan vahvikekangas halkeamia ehkäisemään (esim. kivi-kipsi). Maalarien mukaan ilmankin olisi pärjännyt, mutta kustannukseltaan ei tuote mikään hurjan hintainen ollut. Ja kivitalojen pintojen suuri ongelmahan on liitoskohtien ja nurkkien halkeaminen, saa nyt nähdä estääkö kangas sen.

Seuraavaksi sekalaisia kuvia tasoittamisvaiheesta, (osa kuvista on saattanut olla jo jossain muussa yhteydessä esillä, pahoittelut siitä!):

 

 

 

Vetonit 137 -pusseja jäi meillä n. kymmenen kappaletta ylimääräistä, ne saisi meiltä todella halvalla hakea pois! Jos tarvitset niitä, niin laita ihmeessä meiliä: palaute.mariia@gmail.com. Ja jos jollekin on vielä epäselvää, niin Seinäjoella sijaitsee meidän raksa. :)

Meillä aletaan jo maalata piakkoin seiniäkin ja lopullinen maali on harkinnassa. Mainitsin myyjälle eräässä paikassa kiinnostukseni Tikkurilan Lumi -maaliin, mutta harmittelin sen kalleutta. Heillä on tarjouksessa Sadolinin samantyylinen tuote Light & Space, joka lupaa taittaa valosta 40 % takaisin huoneeseen. Uskokoo ken tahtoo, mutta onko jollain kokemuksia tästä tuotteesta?

Meidän seinäväripaletti

Sentään jonkinlaisia päätöksiä on tullut tehtyä, nyt olen päättänyt seinävärit! Tosin sen valkoisen perusvärin kanssa täytyy vielä miettiä, että taittaako sitä hieman keltaiseen, ettei ikkunanpielet jne. näytä keltaisilta. Asiaa olen pohtinut edellisessä postauksessa, eli täällä.

Tässä siis värivalinnat.

Tikkurila: F497 Paperi, H495 Harso, K499 Graniitti, M499 Mantteli

Valkoista ja harmaan eri sävyjä, kuinka omaperäistä! Ja ehkä joku voi huomata jotain yhtäläisyyttä blogin värimaailmassa ja näissä värisävyissä! :) Mutta ei voi mitään, harmaasta tykätään ja se sopii valkoisen taustalle tosi hyvin ja ehkä kestää aikaakin. Sävyt näyttävät tässä ruudulla kaikki hieman sinertäviltä, mutta ovat puhtaita harmaita. Konsultoin värivalinnoissa keittiö- ja kiintokalustemyyjäämme Milana Syrjälää Isku Keittiöistä, joka on myös sisusustussuunnittelija, ja hän suositteli nimenomaan näitä harmaan sävyjä. Eivät kuulemma ole ruskeita eivätkä sinisiä missään valossa, vaan varsinkin tuo K499 Graniitti "tosi hyvä harmaa" ja paljon mm. messukohteissa käytetty.

Tällä tietoa jokaiseen makkariin, työhuoneeseen sekä keittiöön tulee yksi harmaa tehosteseinä ja muut seinät ovat valkoisia. Alakerran olkkari ja ruokailutila ovat kokovalkoisia, tosin ruokailutilassa ei oikeastaan ole ehjiä seiniä ole missään suunnassa. Vielä on mietinnässä mihin otamme minkä sävyn, mutta noista sävyistä emme enää poikkea. Poikien huoneen kohdalla mietin jotain turkoosin sävyä, mutta tuon sitten sitä turkoosia muilla jutuilla huoneeseen.

Tässä muuten eilen räpsäisty kuva meidän nykyiseltä takapihalta. Voi kun tuollaisen lumenvalkoisen ja lumen kimalteen saisi omille seinille! :)

Ehkäpä kokeilen uutta Tikkurilan Stardustia hopeana tuon tummimman sävyn päälle vaikkapa meidän omaan makkariin. Tosin mies ei varmaan kimalteen tarpeesta seinällä ole aivan yhtä vakuuttunut kuin minä...

Alakaton pinnoitevalintaa ja maalien värivalintaa

Taas tulee päivitys, johon varmaan moni huokaa, että naisten ei koskaan pitäisi sekaantua rakentamiseen! ;)

Mutta olenko ainut, joka ei ole tajunnut, että sisäkattojen roiskepinnoite ei ole mikään yksiselitteinen valinta? Valinta ei tosiaankaan ole sellainen, että "tuollainen meille, kiitos", vaan valittavissa on tiheämpää tai harvempaa roisketta, karkeampaa ja hienompaa "nyppyä" ja kaikkea siltä väliltä? Sen verran tiedän, että haluan mieluummin tiheää kuin harvaa ja hienoa mieluummin kuin kovin karkeaa. Onneksi meillä on maalaamassa tehokkaan ja pätevän oloinen pari, ja he toivoivat minua paikalle maanantai-aamuna, jotta he voivat "keskustella asiasta kanssani" ja kenties näyttää eri vaihtoehtoja. Tällaisesta toiminnasta tykkään!

Tähän muuten mainittakoon, että kamppailen kovasti myös sen asian kanssa, että seiniin haluaisin, varsinkin alakerran tiloihin, Tikkurilan Lumi-maalia. Lumi-maalin kohdalla kuitenkin pelkään, että se saa ikkunanpielet ja katot näyttämään keltaisilta, koska ne ovat ns. tehdasvalkoisia ja Lumi puolestaan on puhtaan valkoinen. Tehdasvalkoinen sävyhän on hieman keltaiseen taittava valkoinen (Teknoksen sävy T1006 on lähellä, ellei peräti sama sävy? Tietämykseni ei riitä tarkalleen...), muttei onneksi niin pahasti keltainen kuin maalarin valkoinen. Itse en yhtään pidä keltaisen sävyistä, vaan haluaisin seinäpintojen ja sävyjen ylipäätään taittavan mieluummin harmaaseen tai muuhun kylmään sävyyn kuin lämpimiin sävyihin.

Alakaton roiskepinnoitteeseen ei ole valittavissa kuin yksi valkoisen sävy. Maalareilta kysyin heidän mielipidettään roiskekaton värin sävystä, koska roiskepinnoitetta kuulemma eivät mielellään enää muulla sävyllä jälkikäteen maalaa. Heistä vanhempi ja yksi firman osakkaista sanoi, että jos roiskekaton maalaa, siveltimen vedot näkyvät varmasti ja lopputulos on epäsiisti. Onnekseni kuitenkin maalari kuvaili roiskekaton väriä mieluummin kylmään taittavana valkoisena kuin mitä maalarin valkoinen on. Kuulemma jos maalarin valkoista sutaisee pensselillä jäljen vahingossa kyseiseen kattoon, jälki näyttää hyvinkin keltaiselta. Huh. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että ikkunanpielet ovat tehdasvalkoisia, ja näyttävät kellertäviltä puhtaan valkoisen rinnalla. Onko jollakin kokemuksia Lumi-maalin (tai kylmien valkoisten sävyjen) yhdistämisestä tehdasvalkoisen kanssa? Onko kontrasti luonnossa suuri ja häiritsevä?

Loppuun vielä muutama tasoituskuva meidän makkarin sisäkatosta. Lupailin juttua myös seinätasoituksista ja sen myös saatte, kunhan vaan ensin varmistan, että mitä kaikkia tuotteita seiniin on sudittu! :) Seurasin maalarien työskentelyä tuossa meidän tulevassa makkarissa; kuinka helpolta he saavat katonkin tasoituksen näyttämään! Väitän, että aika monen taviksen käsi tutisisi liiaksi kyseiseen hommaan...

Liesikuvun valintaa...

Meille tulee liesikuvuksi kattoon sijoitettava malli, joka integroituu keittiön alaslaskuun. Mallista riippuen toinen integroituu täysin (R-95), toinen jää vähän enemmän näkyviin (Capa). Toinen on simppeli, toiseen tulee musta tai valkoinen lasi ja spotit. Mutta kumpi sitten on hienompi: Savon Capa vai R-95?

Savo Capa

Savo R-95

Tämäkin vain yksi esimerkki asioista, joita emme vaan saa päätettyä!

Ruokailutilan katto

Ruokailutilan katto on nyt levytetty ja sähkömieskin on hommansa käynyt siellä tekemässä, joten tällainen siitä sitten on muotoutumassa! Taustalla näkyy myös Schucon liukuovi, huonosti kylläkin jälleen kerran, kahva toimii näköjään hienosti myös naulakkona...

Ruokailutila keittiöstä katsottuna

Näkymä keittiöön ruokailutilasta

Ruokailutilan kattoa päätettiin jättää korkeammaksi kuin keittiön, jotta ruokailutilaan tulee näyttävyyttä ja tilan tuntua. Tiedä sitten miltä se valmiina näyttää, mutta nyt ainakin tuntuu siltä, että ratkaisu oli hyvä! Keittiöön vasemmalle seinälle odotamme edelleen keittiön toista ikkunaa, jonka tilasimme jälkikäteen. Miten helkkarissa yhden pikkuikkunan tekeminen ja toimittaminen voi viedä yli kuukauden? On vissiin Domuksella kiirettä. ;)

Edit 13.3. Tänään se ikkuna tulikin. Aina kannattaa valittaa julkisesti, niin johan alkaa tapahtumaan!

Päivän opetus: mittaa seinälaatat!

Tänään kävi taas pieni "hupsis". Meidän laatoittajat (eivät siis varsinaisesti ammattilaatoittajia, vaan meillä alusta saakka olleet timpurit jotka ovat tehneet myös paljon laatoituksia) eivät olleet mitanneet kylppärin laattoja, vaan uskoivat paketin kyljessä ollutta mittaa "30x60cm". Noh, ylläri olikin melkoinen, kun yläreunaan jäi noin neljän sentin soiro, koska kyseiset laatat olikin tarkistusmittauksen jälkeen vain 292mm. Soiro on vähän tyhmän näköinen (vaikka siihen pätkä laattaa vielä laitetaankin), joten laskemme varmaan kattoa tuon verran alaspäin jos vaan saunan pikkuikkunoiden korkeus antaa myöden. Katon laskeminen ei ole suuri juttu, koska katon korkeus olisi ollut kylppäriin varsin riittävä 240cm. Takaiskuksi tuota nyt ei voi oikein kutsua, mutta aina vähän harmistusta herättää, kun moka on huolimattomuudesta johtuvaa...

Kuvista huomaatte, että päädyimme siis nostamaan suihkujen taakse lattiaankin tulevaa isoa 50x50-laattaa. Kylppärin seiniin tulee nyt siis kolmea eri laattaa, mikä kyllä vaikuttaa periaatteessa jo vähän mosaiikilta... Onneksi sentään lattia ei ole vielä jotain erilaista. Kuvista ensimmäinen paljastaa kylppärin tulevaa tummuusastetta yleisesti, alemmassa laattojen oikea väri on ehkä paremmin näkyvissä. Ylemmässä näkyy, kuinka kiiltävä ja matta sopii tosi hyvin keskenään elävyyttä antamaan. Laatat on vielä erotettu metallilistalla, jota kuitenkaan ei tässä vielä kovin hyvin huomaa. Kiiltävä harmaa on Pukkilan Granite Uni (292x592mm) ja isompi lattialaatta City Antracite 500x500mm. Valmistajaa en valitettavasti tiedä jälkimmäiselle, mutta löytynee noillakin tiedoilla.

Tässä alemmassa kuvassa laatoittamaton takaseinä näyttää tuovan tilaan vaaleutta, mutta sehän siis tullaan laatoittamaan vielä tummemmalla laatalla kuin nuo jo seinässä olevat laatat. Tummaa siis tulee! Tähän siis muistutuksena, että me tahdoimme tummat kylpyhuoneet yleisestä suomalaisesta mausta hyvin paljon poiketen, emme siis oletakaan, että kaikki ymmärtävät valintojamme. :)

Tässä vielä kuvaa toisesta yläkerran kylppäristä, sinne sekoitetaan samaa kiiltävää harmaata kuin alakerran kylppärissä on (Pukkilan Granite Uni) sekä toista kimaltavaa Cifren harmaata laattaa (CM63 on mallinumero), jonka mitta on jämpti 300x600mm! Laatta on Hartmanilta hankittu. Koska laattojen saumat eivät eri korkeuksien vuoksi olisi olleet samoilla kohtaa, laitettiin niiden saumat kulkemaan ihan tarkoituksella eri kohdissa risteyskohdassa.

Cifren laattaa löytyy sitten meidän vanhempienkin kylppäristä, siellä ei ole tehty laatoilla mitään kummempia kikkailuja, vaan seinät ovat kaikki tuota samaa laattaa. Ihastuin sen hentoon kiiltoon ja edullinen hintakin oli ihan plussaa! Hartman on ostanut ison loppuerän tuota laattaa, joten sen ohjehinta on saatu pidettyä isoksi, läpipuristetulle laatalle hyvinkin kohtuullisena (oliskohan ollut 37,90€/m2).

Päivitän lähipäivänä taas seinien tasoituskuulumisia, pysykää siis kuulolla!

Valaistusongelma: ledit vai halogeenit?

Me ollaan mietitty jo vaikka kuinka kauan, että onko huoneiden yleisvalaistuksena käytettävät valaisimet ledejä vai halogeeneja. Varsinkin mies on tutkinut asiaa tosi tarkkaan, olenkin antanut hänelle vapauden tehdä lopulliset valaistusvalinnat, itse sekaannun lähinnä niiden sijoitteluun. Ja arvasitte oikein: kyllä minulla sitten kuitenkin on aina mielipide asiaan kuin asiaan, vaikka kuinka yritän olla asiaan puuttumatta... :)

Alunperin ajattelimme, että valaistukselle annetaan kodissamme suuri painoarvo ja yritetään käyttää paljon epäsuoraa valaistusta. Noh, välikatot ovat jo melkein paikoillaan, eikä yhtään epäsuoraa valaistusratkaisua ole sinne tullut. Olen taas, tapani mukaan, herännyt asiaan kun on liian myöhäistä! Keittiöön tulee sentään kalusteiden päälle ja alle valolistaa ja varmaankin ainakin alakerran vessaan peilin taustalle samantyylinen ratkaisu. Mutta esimerkiksi ruokailutilaan olisi sopinut jokin tämäntyylinen juttu:

Kodinvalaistus.fi

Noh, se on nyt myöhäistä eikä sitä kannata kovasti itkeä! Mutta takaisin asiaan, eli valitako ledit vai halogeenit? Vai ledejä hankaliin paikkoihin (keittiön epäsuora valaistus, kylppäri, olohuoneen korkea katto jne.) ja halogeeneja ns. tavalliseen valaistukseen (makuuhuoneet, käytävät jne.). Aina mietityttää laittaa jo valmiiksi vanhaa tekniikkaa uuteen taloon, halogeenithän ovat poistumassa käytöstä pikku hiljaa, mutta ledien ongelmana vielä on superkallis hinta ja laadun suuret vaihtelut valmistajasta riippuen.

Tässä joitain asioita, joita olemme valintaa pähkäillessä pohtineet:

Led:
+ Käytön helppous: lamppua ei tarvitse vaihtaa vuosiin.
+ Energiatehokkuus ja turvallisuus, koska ei kuumene
+ Hyvä valikoima tuotteita, jotka ovat kauniita ja moderneja ulkonäöltään. Paljon valolistoja.
+ Sietää hyvin valon räpsyttelyä (ehdoton bonus kahden pienen poikalapsen perheessä...)
+ Himmennettävissä.
- Kallis. TOSI kallis verrattuna muihin.
- Kun lamppu palaa, koko valaisin on vaihdettava.
- Valoteho alenee.

Halogeeni:
+ Halpuus
+ Helposti ja edullisesti himmennettävissä.
+ Suuri valikoima valaisimia.
+ Sietää myös hyvin räpsyttelyä.
- Verkkojännitteiset mallit poistumassa markkinoilta vuonna 2016, jäljelle jäävät polttimot ovat ainakin vielä todella kalliita
- Huono energiateho, kuumenee holtittomasti aiheuttaen tapaturmavaaran
- Vaatii suuren suoja-alueen ja tarkkuutta asennusvaiheessa.

(Lähteenä käytetty osaksi kodinvalaistus.fi)

Että tässäpä pohtimista! Ehkä ollaan päätymässä kuitenkin ledeihin, ainakin tarjous on jostain päin jo tulossa. Katsotaan, että kääntyykö kelkka vielä loppumetreillä kun aletaan ynnäilemään eurojamme...

Alakerran märkätilojen vesieristeitä ja seinien tasoitusta

Tällä viikolla tahti on jatkunut nopeana, kun paikalla on kaksi raksamiestä, jotka meillä ovat paikalla olleet alusta saakka, kaksi muuta raksamiestä, jotka ovat hoitaneet seinien tasoituksia ja muita käynnissäolevia asioita sekä tällä viikolla vielä kaksi maalaria. Ja tietty meidän vastaava mestari, joka häärii joka puolella "johtajana" sekä tavaroiden kuskaajana. Lisäksi sähkömies on ollut iltaisin paikalla mieheni kanssa ja minä ja lapset olemme käyneet paikalla aina kun olemme päässeet. Eli vilskettä riittää! Mutta onneksi se kyllä näkyykin!

Kaikkiin märkätiloihin on saatu vedettyä vesieristeet, sitä telattiin muistaakseni neljä kerrosta aina edellisen kuivattua. Seinässä näkyy jo laatoituksen suunnittelua, älkää siis hämääntykö piirrustuksista! Itse asiassa yläkerran vanhempien makuuhuoneen yhteyteen tuleva pieni kylppäri on jo laatassa, mutta siitä ei vielä ole kuvaa. Eipä tosin meidän kylppäreistä kovin kummoisia kuvia saakaan, kun valaistusta ei ole ja laattavalinnat ovat kovin tummanpuhuvia...

Mua jäi vähän harmittamaan, että otin tehostelaatan vain ammeen taakse tulevalle peräseinälle, eli kuvassakin näkyvään takaseinään. Tuo oikealla oleva seinä, johon tulee kaksi suihkua, onkin paikan päällä melkoisen pitkä vaikka sitä ei kuvassa oikein näe. Koska samaa tehostelaattaa, joka takaseinään tulee, en viitsi pitkän toimitusajan sekä kalliin hinnan vuoksi enää lisää tilata, sain päähäni nostaa lattiaan tulevan 50x50-kokoisen laatan suihkujen taakse ja erottaa ne metallilistoilla muusta seinälaatasta. Kaikki kolme laattaa ovat tummanharmaita tai mustia, saas nähdä kuinka luolamaiseksi tunnelma muodostuu lopulta... Halusimmekin kylpyhuoneesta tumman, mutta toivottavasti lopputulos ei ole liian synkkä!

Kylpyhuoneen seinät vesieristettynä

Myös saunan seinät on eristetty. Nyt en materiaalia muista, päivitän sen tänne myöhemmin kun muistan asian kysyä joltain viisaammalta. Pointti oli kuitenkin, että ilmeisesti saunaa ei olisi aivan näin massiivisella tavaralla tarvinnut eristää, joten siinä tuli pieni moka. Noh, menee monen muun asian jatkoksi, jotka meillä on tehty ikään kuin varmuuden vuoksi hieman vankemmin kuin olisi pitänyt. Varovaisuus on ihan hyvä juttu, välillä kuitenkin ehkä vähempikin (ja halvempikin) riittäisi... Toisaalta hyvä näin! On muuten ihan hyvä, että blogiin tulee kuvattua juttuja aina välillä, niin jää ehkä paremmin rakenteista kuvia jos niitä myöhemmin tarvitsee.

Saunan seinien eristeet

Myös kuraeteiseen vedettiin vesieristys alle ja seinät tasoitettiin maalausta varten. Meillä oli vastaavan mestarin kanssa hieman erimielisyyksiä siitä tuleeko eteiseen laattaa ja kuinka paljon. Hän sitten päätti yksi kaunis päivä tällä viikolla, että laattaa ei toiselle seinälle tule, vaan ainoastaan ummessa olevasta ovesta katsottuna oikealle puolelle suihkun yhteyteen pienen seinänpätkän leveydelle ja noin metrin korkeuteen. Toki kuulemma tasoitetulle seinälle voi laatan myös laittaa, mutta "takeita sen pysyvyydelle ei ole". Sillä lailla toimii vanhan kansan rakennusmestari!

Kuraeteinen vesieristettynä ja tasoitettuna

Raksailoa ja -ahdistusta

Olen monelta taholta kuullut, kuinka raksaprojektiin kyllästyy aivan totaalisesti jossain vaiheessa ja kuinka suuri koetinkivi rakentaminen on parisuhteelle. Budjetin pettäminen kiristää hermoja ja vie yöunet, ja kaikki takaiskut raksalla tuntuvat sillä hetkellä elämää suuremmilta. Varsinainen rakennusprojekti meidän kohdallamme on kestänyt nyt vajaan vuoden, koko projekti on kestänyt kuitenkin ja noin kaksi vuotta kaiken kaikkiaan, jos mukaan lasketaan tontinhankkiminen, arkkitehdin suunnitteluvaihe sekä alun maatyöt. Julkaisen saman tekstin poikkeuksellisesti kummassakin blogissa, koska ajattelen, että ehkä ajatukseni ovat ajankohtaisia ja hyödyllisiä sekä niille, jotka ovat jo rakentamassa tai päättäneet rakentaa, mutta myös niille, jotka suunnittelevat muuttamista, remontointia tai muuta muutosta nykyisessä tai tulevassa kodissa.

Meidän projekti on sujunut siinä mielessä tosi hyvin, ettei suuria takaiskuja ole tullut budjetin ylityksiä lukuunottamatta. Niistäkin suurin osa on ollut ns. omavalintaisia, eli olemmekin päättäneet hankkia suunniteltua kalliimman tai monimutkaisemman vaihtoehdon, ja usein juuri tällaisissa asioissa niiden kustannusvaikutukset kertaantuvat myös muissa vaiheissa. Esimerkiksi meillä tarkoituksena (ja budjetoituna) oli tehdä yksinkertainen, suorakulmainen tai L-muotoinen talo. Meille kuitenkin tuli useita kulmia, jotka sopivat hyvin tonttiin ja tilavaatimuksiimme, mutta jotka nostavat kustannuksia sekä työn että materiaalien osalta vain yhden esimerkin mainitaksemme. Olemme myös puolisoni kanssa olleet yllättävän samanmielisiä kaikista valinnoista ja olemme osanneet kunnioittaa toisen unelmia tai valintoja tietyissä asioissa, jolloin toinen on puolestaan kunnioittanut toisen mielihaluja jossain toisessa asiassa. Kustannukset ovat kuitenkin se asia, jota oikeasti täytyy nyt miettiä tarkkaan. Vaakakupissa toisella puolella painaa rahojen riittävyys ja toisella se, ettei loppuelämäksi ajatellussa unelmien kodissa halua tässä vaiheessa tehdä liikaa kompromisseja.

Miksi sitten yhtäkkiä kirjoitan tästä aiheesta? Koska tämä viikonloppu ja ensi viikon alku on juuri se aika, jolloin kaikki loput päätökset on lyötävä lukkoon! Olemmekin yrittäneet pohtia, vertailla, suunnitella, ottaa yhteyttä asiantuntijoihin ja myyjiin sekä kiertää kauppoja hullun lailla viime päivät! Kaikki aiemmin rakentaneet ja remontoineet varoittavat, että vaikka kuinka on aikaa suunnittelulle, tulee kuitenkin lähes kaikkien päätösten kohdalla todella kiire. Se on niin totta! Onneksi itse olen miettinyt ja pohtinut esimerkiksi pintamateriaaleja jo pitkään, mutta päättämisen vaikeus jarruttaa päätöksiäni. Yksi ystäväni sanoi osuvasti, että jossain vaiheessa on vain hyväksyttävä, että kaikkia ihania materiaaleja tai ratkaisuja ei vain voi yhdessä kohteessa käyttää. Lisäksi koko ajan tulee markkinoille kaikkea uutta, jota itse ei voi jäädä odottamaan.

Budjetin ylittyminen on tietenkin aina ikävä ja ahdistava asia, ja lisärahoitus on hoidettava tavalla tai toisella jos meinaa projektin joskus valmiiksi saada. Meidän ystäväpiirissä on pariskunta, jotka teettivät talonsa avaimet käteen -ajatuksella, ja ovat nyt melkein pari vuotta sekä rakentaneet että riidelleet toimittajan kanssa. He sanoivat osuvasti, että olisivat maksaneet aika paljon enemmän, että voisivat olla varmoja siitä, että talo olisi hyvin tehty, voisi nukkua rauhassa ja ennen kaikkea asioista ei tarvitsisi enää riidellä. Meillä onneksi on vastaavana mestarina vanhanaikainen ja jääräpäinen tyyppi, jonka kanssa saa väitellä melkein kaikesta. Mutta hän on isäni, joka varmasti tekee kaikkensa, että talo on ensiluokkaisesti tehty eikä yllätyksiä pitäisi tulla. Hän on ollut paikalla varmaan 80-90 % koko rakentamisen aikana, joten olemme enemmän kuin onnekkaita.

Mitä sitten ohjeeksi, jos rakennatte itsellenne kotia?

1. Hyväksykää, että takaiskuja tulee ja kompromisseja on tehtävä.

Jokaisessa talossa tulee kohtia, joissa arkkitehdin, rakenne-, putki- ja sähkösuunnittelijan sekä rakentajien omat toiveet tai näkemykset eivät vain voi kohdata. On tehtävä kompromisseja ja annettava myös periksi. On ehkä priorisoitava mitkä ovat asioita, joista itse ei ole valmis joustamaan piiruakaan ja mitkä ovat asioita, joista täytyy osata luopua tai edes muuttaa. Ja hyväksyttävä, että jälkimmäisiä on paljon enemmän. Meillä esimerkiksi on jouduttu muuttamaan valokatkaisimien paikkoja, yhdessä kylppärissä jopa huoneen ulkopuolelle, joka minulle oli järkytys. Kokonaisuutta ajatellen, ei asialla ole oikeasti suurtakaan merkitystä, enemmänkin harmitusta. Erästä ikkunaa on jouduttu harmittavasti pienentämään ja kattoa laskemaan, koska arkkitehti ei ole loppuun saakka miettinyt toteutusta. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä varmaan kaikkiaan paristakymmenestä kompromissista. Niin asiat vain menevät, eikä kaikkea kannata harmitella.

2. Hankkikaa tiimiin tekijöitä, joihin luotatte ja joista olette kuulleet hyvää.

Kuten sanottu, on paljon helpompaa ja halvempaa tehdä kerralla oikein kuin monta kertaa halvalla sinne päin. On sanomatta selvää, että tuttujen kanssa on helpompi toimia ja kertoa mitä oikeasti haluaa ja miten asiat tulee tehdä. Vastaavaksi mestariksi on hyvä palkata henkilö, johon luotatte, ja jonka tiedätte haluavan teidän parasta, varsinkaan jos itse ette osaa tai pysty olemaan usein paikalla seuraamassa työnjälkeä tai työn etenemistä.

3. Arvioikaa kustannukset valmiiksi mielummin ylös- kuin alaspäin.

Minäkin ekonomina tiesin tämän etukäteen, mutten kuitenkaan tehnyt näin. Virheistä saadaan maksaa pitkä penni lisälainan ISON marginaalin muodossa.

4. Suunnitelkaa ja kysykää kokemuksia muilta

Vanha latteus "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" pitää tässäkin paikkansa. Vaikka tuntuu turhalta suunnitella kaikkea siinä vaiheessa kun perustuksiakaan ei ole, on se oikeasti kannattavaa. Tietenkin tietyt asiat vaativat sen, että tilan näkee valmiina, mutta isot linjat täytyy olla valmiina hyvissä ajoin. Muuten joudut tekemään liian varmoja valintoja, jotka harmittavat myöhemmin. Hyvä tapa on myös haastatella ystäviä ja tuttavia, jotka ovat jo rakentaneet, ja kysyä heiltä mitä he tekisivät nyt toisin. Heiltä saa todella paljon hyviä ja käytännönläheisiä vinkkejä, joita ei ole itse tullut ollenkaan ajatelleeksi! Tosin on niitäkin, jotka eivät halua myöntää omassa kodissaan olevan mitään vikaa, vaan pitävät omia valintojaan ainoina oikeina. He ovat todella rasittavia suoraan sanottuna.

5. Arvioikaa kriittisesti omia valmiuksia ja miettikää toteutus tarkasti

Meillä oli alun perin ajatuksena tehdä itse osa projektista, mutta mieheni työ ei tällä hetkellä anna myöden olla vain puoliksi läsnä. Lisäksi kaksi pientä lasta aiheuttavat tietenkin minulle, mutta myös miehelleni rajoitteita olla raksalla paikalla. Arvostan sitä, että mieheni sanoi jossain vaiheessa, ettei hän halua menettää vuotta lasteni elämästä olemalla ensin töissä päivät ja illat ja viikonloput raksalla. On osattava laittaa omalle työlle hinta ja arvioitava oma jaksaminen ja omat valmiudet. Meillä esimerkiksi kuopus on valvottanut paljon, mikä on vaikuttanut sekä omaan että miehen jaksamiseen. Tosin me olemme ajatelleet, että ihana kun oma koti rakentuu, ja siihen jaksaa laittaa paukkuja väsyneenäkin, mutta raksamiehiksi meistä ei tässä elämänvaiheessa olisi kummastakaan ollut.

6. Luottakaa itseenne

Koskaan ei ole tullut ulkopuolisilta niin paljon "ohjeita ja neuvoja" niin paljon kuin rakentamisen aikana, ei edes lasten kasvatuksesta! Laitoin siksi lainausmerkit, että yleensä oman kodin rakentamisen ohjeisiin ja neuvoihin sisältyy ajatus siitä, että muut toteutustavat ovat aivan kummallisia ja suorastaan typeriä. Älkää uhratko omia haaveita sen perusteella, mistä muut haaveilevat tai pitävät kauniina tai toimivana. Talo on koti ainoastaan teille, muille pelkkä rakennus. Ja aikataulut on ainoastaan teille! Jos koette ahdistavana sen, että kaikki kysyvät koska pääsette muuttamaan, niin älkää rakentako ollenkaan. Minun teoriani mukaan ihmiset kysyvät talon valmistumisajankohdasta ainoastaan sen vuoksi, etteivät oikein osaa kysyä muutakaan, mutta haluavat kuitenkin osoittaa kiinnostustaan jotenkin. Älkää siis ottako sitäkään liian vakavasti.

7. Älkää masentuko!

Ei ole mitään syytä vaipua epätoivoon, vaikka aina kaikki ei mene suunnitellusti! Eikä varsinkaan ole syytä masentua jo etukäteen, koska toisilla ei kaikki mene suunnitellusti ja parisuhdekin on heillä vaikeuksissa. Muiden projektit eivät ole mitenkään sidoksissa teidän projektiin. Edellisessä kohdassa kannustin miettimään mitkä omat valmiudet ovat rakentamaan. Muistakaa siis miettiä, mikä on teille se hinta, että itse pääsee vähemmällä kun palkkaa muut ihmiset hommiin. Tai mihin te haluatte käyttää rahaa ja mihin ette. Ongelmat ovat tietenkin aina subjektiivisia, mutta laittakaa ongelmia perspektiiviin ja ajatelkaa suurempaa mittakaavaa. Muutama tonni sinne tänne on oikeasti pieni raha siitä, että saatte rauhallisin mielin käydä nukkumaan.

Mitä meille sitten kuuluu?

Noh, me olemme vasta muutama kuukausi sitten avioituneet (raksaprojektista huolimatta), eikä todellakaan olla eroamassa! :) En kuitenkaan voi sanoa, etteivätkö pinnat olisi välillä todella kireällä, kun pienin poika valvottaa, uhmaikäinen on hankala, miehellä on rankkaa töissä ja itse stressaan omasta tulevaisuudesta. Ja päälle rakennetaan kivitaloa. Itse olen pyrkinyt miettimään sitä, kuinka onnellinen kuitenkin olen, koska minulla on ihanat lapset ja aviomies ja voimme rakentaa unelmien kotia. Ainakin tietyissä puitteissa! Välillä on vaikeaa pitää yllä positiivisuutta, mutta sentään tiedostan asian ja yritän olla kiitollinen ja hyväksyä myös omat puutteet niin äitinä, vaimona kuin naisena.

Kiertoilmatakka vai varaava?

Meillä alkaa olla kiire valita takka. Takka sijoittuu meillä olohuoneen ja ruokailutilan väliin, eli läpiluukullinen malli on haussa, tämäntyylinen suurin piirtein (kuva Takkamaailma):

Oikeastaan kyseinen merkki (STÛV) on meillä myös harkinnassa, tosin meillä se tulisi hieman korkeampana ja leveämpänä. Korkeampana sen vuoksi, että hormi lähtee takan sivusta, jolloin tulipesän yläpuolella täytyy olla tilaa hormiliitokselle. Käytännössä pituus asettuu n. 180 cm:n tietämiin.

Kaikilla tuntuu olevan vahva mielipide varaavan takan puolesta, mutta oikeastaan kellään ei ole oikeasti edes kokemusta kiertoilmatakasta. Jossain on tullut esiin, että kivitalossa kiertoilmatakka on hyvä valinta, koska kivi itsessään sitoo lämpöä tehokkaasti itseensä, toisin kuin puu. Kiertoilmatakkahan vapauttaa lämmön heti takkaa poltettaessa huoneilmaan, muttei varastoi sitä itseensä. Lisäksi minua miellyttää ajatus, että tulta voi polttaa monta tuntia, jolloin talla olisi todellinen tunnelmanluoja. Tietenkin varaava takka on hyvä lämmönlähde, mutta kuulemma sopii huonosti kaukolämmön ja lattialämmityksen kaveriksi. Tiedä sitten ketä uskoo... Tämän viikonlopun aikana täytyy tehdä päätös siitä onko takka a) kiertoilma vai b) varaava. Sen perusteella sitten tulee päätös siitä, muurataanko se mallin mukaan (varaava) vai ostammeko tietyn takan valmiina (esim. Stuv). Eihän tuo Stuv mikään ilmainenkaan ole...

Jos jotain positiivista, niin sentään hormi saatiin päätettyä eilen! Meille ei sitten kuitenkaan tule kuvassakin hieman näkyvää Härmä-airin rosteripiippua. Siitä olisi ehkä kuitenkin tullut liian hallitsevan näköinen, kun piippu nousee noin neljään metriin ja takka itsessään ei ole kovin massiivinen. Yksikerroksisessa tilassahan tuollainen hormi on tosi kaunis! Meille tulee muurattava valmishormi, itse asiassa tuplahormi. Se mahdollistaa toisen takan laittamisen yläkertaan joskus, vaikka se onkin hyvin epätodennäköistä. Meillä takka tulee nojaamaan pieneen seinänpätkään (n. 15x75cm muistaakseni), joka nousee aivan ylös asti kahden kerroksen verran. Hormi tulee siis nojaamaan tähän seinänpätkään, jolloin vaikutelma on melko massiivinen. Tosin kun hormi ja seinä ovat yhdessä, sulautuvat ne näppärästi yhdeksi pilariksi. Tosin melko massiiviseksi sellaiseksi!

Päätöksiä, päätöksiä! Se olkoon meidän tämän viikonlopun teema.

Yläkerran väliseinät pystyssä!

Kyllä se on vaan mukava tunne, kun homma etenee. Tosin eurojakin palaa tässä vaiheessa luvalla sanoen aivan helvetisti, joten sietää jotain tapahtuakin! Tässä taas vähän kuvia yläkerran seinistä käytävältä katsottuna, jolloin näkymän vasemmalle jää pätkä ylös asti aukiolevaa olohuonetta ja perälle meidän makkari:

Näkymä käytävältä meidän makkariin päin

Näkymä lastenhuoneeseen

Meidän makkari ovelta katsotuna

On se muuten jännä, miten kaikki huoneet näyttää älyttömän pieniltä näissä kuvissa! Tosin mun valokuvaustaidoilla on varmasti osuus tähänkin asiaan. Ehkä sitten aikanaan kun kuviin saadaan huonekaluja, niin huoneiden todellinen koko alkaa teillekin paljastua.

Alla olevassa kuvassa on meidän makkarin yhteyteen tuleva vaatehuone ja siitä erotettu nurkka, johon tulee kylppäri. 

Meidän makkarin yhteydessä oleva vaatehuoneen kylppärinurkka

Ensi viikolla alkaakin jo kylppäreiden laatoitus, viimeiset laatat yläkertaan on kyllä vielä valitsematta ja osa laatoista vielä matkalla...