Kurkistus puolivalmiiseen portaikkoon

Tähän väliin taas nopea ja kuvapainotteinen päivitys, tällä kertaa portaikon uusista lasikaiteista. Tällä viikolla ne vihdoin asennettiin (myös siis käsijohteet sekä yläkerran käytävän lasit). Tykkään lopputuloksesta kovasti! Kuvat taas ainoastaan puhelimen laatua, mutta kyllä niistä kuitenkin jotain selviää. Itse portaille ei ole saatu vielä pintoja aikaiseksi, mutta tasoitteet niihin on jo laitettu. Eli ei muuta kuin liimailemaan parkettia paikoilleen... Lasit ovat Steel Pro:n.

Melkein valmis keittiö

Tässä kuvia keittiöstä. Kuvat on kännykällä otettuja, joten kovin hyvälaatuisia ne eivät ole. Kuvien otosta on jo jonkin aikaa, keittiön kattoon on esimerkiksi sittemmin tullut spotit, kaiuttimet jne. Tosin tasot ovat nykyisellään niin täynnä tavaraa, etten parempia kuvia saa vielä aikoihin otettua... Tykkään kyllä hirmuisesti jo nyt tästä meidän keittiöstä! Ja olen todella tyytyväinen, että halusin tuon vasemmalla näkyvän ylimääräisen ikkunan! Vasemmallehan oli jo arkkitehti piirtänyt yläkaapit, jotka olivat myös alkuperäisessä keittiösuunnitelmassakin, mutta halusin ne kuitenkin pois. Voi olla, että ikkunan vasemmalle puolelle tulee muutama avohylly. Olen myös väritykseen tyytyväinen: meille sopii vähän kontrastia valkoisen kanssa, vaikka täysvalkoisestakin monessa asunnossa tykkäänkin. Kalusteet ovat siis Isku-keittiöiden, taso Tulikiveä (Nero Assoluto). Integroidut kodinkoneet (AEG) on muualta hankittu. Viinikaappi on Vinsurvin.

Etualalla törräävä kaapeli on liesituuletinta varten. Se on edelleenkin asentamatta, koska kukaan ei uskalla kattoa sitä varten reikiä... Välitilaan asennetaan lasi sitten joskus. Vasemmalla alhaalla näkyvä kolo on viinikaappia varten. Kaappi on kyllä meillä jo olemassa, mutta se laitettiin vielä pakettiin odottamaan listoitusta ja pölyn laskeutumista.

Mustien kaappien takana oleva putki täytyy koteloida jotenkin. Tykkään periaatteessa ajatuksesta, että mitä ei voi piilottaa, korostetaan. Eli ehkäpä tuolla nurkassa olisi diskopallon paikka! ;) Ei vaiskaan. Vielä ei ole päätetty, että miten kotelointi toteutetaan, mutta mitään kummallista siihen tuskin tulee. Näytän ratkaisun sitten, kun se on tehty!

Välitilan ledinauhaa tässä juuri pähkäillään: sekä sen sijoitusta että sen "kotelointia". Ledinauhalla on taipumus kiertyä, joten jos sitä tuo esim. kaapin etureunaan, se näyttää vähän epäsiistiltä. Itse en myökään pidä nauhan ulkonäöstä, joten siihen tulee jonkinlainen lista eteen. Toinen ongelma liittyy siihen, että jos sen sijoittaa kaapin takareunaan, sen valaistusteho ei ole mitenkään huikaiseva. Musta taso vielä imee valoa itseensä ja näinollen vaatii enemmän valoa. Toisaalta kaapin takareunassa se on minun mielestäni parhaimman näköinen juuri sen vuoksi, ettei lista juurikaan näy! Päätöksiä, päätöksiä...

Terassimateriaalit: pihistä vai panosta?

Kuten toiseen blogiini päivitin, niin nyt on sitten rokit rokkailtu, mökkeilty netin saavuttamattomissa sekä kierretty välissä myös työhaastattelurumbat! Olen ollut koneelta poissa jo niin kauan, että eiköhän ole aika alkaa taas päivittää tänne kaikkia niitä ideoita, joita pääni suorastaan pursuaa! Toki raksallakin on ehtinyt tapahtua vaikka mitä, vaikka valmista ei tunnu edelleenkään tulevan oikein mistään. Tosin ovet ovat saapuneet, suurin osa kiintokalusteista on paikallaan, spotit ovat katoissa, joten kyllähän se valmiimmaksi tulee päivä päivältä. Vaikka välillä sitä kyllä todellakin epäilee... :)

Käsitellään vaikkapa ensin asia, josta väännetään ja jota mietitään nyt melkein päivittäin. Eli terassien materiaali. Minä henkilökohtaisesti olen haaveillut UPM-profideck- (tai vastaavasta materiaalista tehdystä) terassista jo siitä saakka, kun sen ensimmäisen kerran asuntomessuilla näin. Miksi ihmeessä sen vain pitää olla niin pirun kallista! Tiedän jo valmiiksi sen, että meidän käyttöön ei todellakaan sovi jokin sellainen materiaali, jota pitää joka kevät olla lakkaamassa tai käsittelemässä tms. Siksi huoltovapaa komposiitti olisi meille aivan täydellinen valinta. Kuitenkin terassia tulee niin monta neliötä (n.80m2 sisältäen sisäänkäynnin), että kustannus on melko suuri.

Vaihtoehtona olemme miettineet Lunawoodin lämpöpuuta, jonka pitäisi käsittelemättömänä harmaantua "kauniisti". Terassistamme haluamme nimenoman harmaan: tummanharmaa olisi paras, mutta ei vaalean harmaakaan huono olisi. Ongelmana vain on, ettemme ole harmaantunutta Lunawoodin terassia missään päässyt näkemään. On aika vaikea ostaa koko terassia tietämättä yhtään, että miltä se sitten joskus tulisi näyttämään. Itselle myös on melko vieras ajatus se, että koko terassi olisi aluksi, ties kuinka kauan, puunvärinen.

Onko kellään kokemuksia Lunawoodista? Niitä kovasti kaivattaisiin!

Harmaata seinää, harmaata kaappia...

Tässä yksi nopea kuvapäivitys lastenhuoneesta, jossa Tikkurilan graniitti-sävyisen seinän vieressä ovat Tankin vaatekomerot harmailla liukuovilla. Ei muuten ollut ollenkaan suunniteltua, että värit olisivat noin "match made in heaven"! Vai mitä olette mieltä?

Vähän harmittaa, ettei valittu kyseistä harmaan sävyä vaatekaappien liukuoviksi myös tuulikaappiin, vaan päädyimme valkoiseen. Tuo harmaa on nimittäin todella kaunis! Tankin liukuovimallivalikoimassa on sekä puhtaan valkoinen että "tavallinen" valkoinen, joka on vähän vihertävä. Hintaero noiden kahden välillä oli melko suuri, mikä oli yksi syy siihen, että päädyin siihen tavalliseen valkoiseen. Vaikka muuten olen valinnut puhtaanvalkoista, niin tässä asiassa tilaus jotenkin varmistettiin niin nopeasti lennossa, että valinta ikään kuin jäi vähän vahingossa siihen tavalliseen valkoiseen. Toisaalta se ei niin haittaa, koska meillä on alakerran kaikissa näkyvimmissä tiloissa käytetty Schneiderin Exxact Solid -sähkökalusteita, jossa on sama "vihertävän valkoinen" sävy.

Tuulikaapin ovet on vasta saatu paikoilleen, mutta niiden edessä on niin paljon kaikkea sälää, että niistä saatte kuvia myöhemmin. Niin kuin niistä muistakin... Sen verran tilanne on parantunut, että eilen raksalle tuli joku ovilähetys Iskulta, joten osa puuttuvista ovista odottaa jo asennusta. Paketti oli tosin niin pieni, että loppulähetystä, ja näinollen myös asennusta, joudutaan vielä odottamaan.

Huomaatteko muuten mitään ihmeellistä tuossa lastenhuoneen kuvassa? Pistääkö silmään kaapin yläpuolelle jäävä iv-kanava? Se jäi vahingossa piiloon, mikä ei siis ole ollenkaan suotavaa. Tuo alkuperäinen reikä on siis laitettava umpeen ja itse asiassa iv-kaveri on jo reikinyt uuden reiän tuohon spottien jälkeen. Eihän tuota alkuperäistä reikää nätisti piiloon saa, mutta asia mennee taas niihin takapakkeihin, joita ei kannata niin hirveästi jäädä murehtimaan. Tehty mikä tehty, ja tapahtunut mikä tapahtunut!

Viikonloppuja!

Valmistautumista rappaukseen

Uusia sisäkuvia odotellessa tässä päivitystä vähän ulkopuolenkin asioihin! Meille on alkuperäisissä arkkitehtikuvissa määritelty rappaukseksi ohutrappaus. Kuitenkin rappausfirman edustaja jossain vaiheessa oli sitä mieltä, ettei se riitä, vaan on oltava kolmikerrosrappaus. Kuten nimetkin kertovat, ohutrappaus on paljon ohuempi kuin kolmikerrosrappaus ja vaatii siksi siistimpää ja tasaisempaa pintaa kuin paksummat rappaukset. Kuitenkin nyt tässä keväällä asiaa tarkemmin tarkasteltuna, kyseinen henkilö oli kuitenkin sitä mieltä, että ohutrappaus riittää jos väleistä pursuavat uretaanit rapsutetaan pois noin sentin syviksi koloiksi. Meille uutinen oli mitä parhain, nimittäin hinnaltaan kolmikerrosrappaus on melkein puolet kalliimpi! Kustannus on silti merkittävä, vaikka siihen olimme kyllä varautunutkin.

Tässä muutama kuva ulkoseinästä, niin tiedätte suurin piirtein mistä on kysymys.

Eli nuo väleistä pursuavat keltaiset massat täytyy rapsuttaa pois ennen rappausta. Siinä pieni projekti, joka kyllä tehdään oikein mielellämme, kun muistuu mieleen kustannussäästö, joka sillä saavutetaan...

Ja sitten tietenkin se SUURIN kysymys, että milloin rapataan? Suositushan olisi, että rappaus laitettaisiin vasta yhden lämmityskauden jälkeen, eli käytännössä vasta vuoden päästä kesällä. Melko harva varmaankaan kyseistä ohjetta noudattaa, emmekä aio mekään. Tosin esimerkiksi asuntomessuilla näkee aika karmeaa jälkeä, kun märkään taloon on kiireessä laitettu rappaus pintaan ja siinä on jo pahoja halkeamia ennen kuin yksikään messuvieras on taloa nähnyt... Mutta se lienee ääripää. Meillä on ollut puhallinlämmitys marras- tai joulukuusta saakka, alakerrassa lattialämmitys laitettiin päälle tammikuussa ja yläkertaankin muistaakseni maaliskuussa. Eli jos rappaus laitetaan pintaan joskus heinäkuun aikana, niin eikös kyseessä olekin puolikas lämmityskausi? :)

Vielä liesituulettimesta

Meillä sairastetaan oikein urakalla. :( Tosi tympeää varsinkin kun pikkuiset on kipeitä, mutta ei tietenkään itsekään ole vedossa kun viikkokaupalla nenä vuotaa, kurkku on kipeä ja yskii niin, että keuhkot repeää. Ja tämä vaan kestää ja kestää!

En ole itse oikein päässyt raksalla käymään kuin muutaman kerran tällä viikolla. Kaikkea pientä on taas tehty mutta mikään ei näytä tulevan valmiiksi. Liukuovia olivat kalusteasentajat laittamassa paikoilleen, mutta kaikki kiinteät kalusteet eivät vieläkään ole paikoillaan. Loppuosaa odotetaan siis tehtaalta saapuvaksi.

Yritän päivitellä taas vähän ahkerammin jos vaikka tänään tai huomenna pääsisin kuvaamaan.

Mutta tiedättekös, mikä kuvassa on? Se on katolle asennettava liesikuvun huippuimuri! Ei hätää, en minäkään tiennyt koko kapistuksen olemassaolosta ennen rakentamista... :) Jos ilmanvaihto on koneellinen, niin kuin nykyisin täytyy olla, niin huippari tarvitaan tai vastaavasti moottirillinen liesituuletin. Huipparin etuna on, että sen kautta ruuan käry johdetaan suoraan ulos ja se on hiljaisempi.

Kattoon asennettavan liesikuvun valinnasta olen muuten kirjoittanut oman postauksen, joka löytyy täältä. Meille tuli pieni ylläri siinä, että kattoonasennettaviin liesituulettimiin olisi pitänyt johtaa 16 cm:n poistoputki. Meillä putki on läpimitaltaan 12 cm, joka onkin yleisin Suomessa käytettävä mitta. Kaiken lisäksi meillä kyseinen poistoputki tekee neljä kulmaa matkalla liesituulettimesta katolle! Valittujen mallien soveltuvuutta selviteltiin viikkokausia sekä myyjän ja maahantuojan että ilmastoinnin asiantuntijan kanssa. Heiltä tuli, kuten arvata saattaa, välillä ristiriitaisiakin ohjeita. Tosin yllättävää on, että myyjä oli sieltä varovaisimmasta päästä! Tosin hän on meidän tuttu, joten varsin rehellisesti hän tuntui asiaa selvittävän.

Mihin lopputulokseen sitten päädyimme? No aivan samaan kuin viimeksikin, eli päädyimme tilaamaan Savon Capan. Jos imuteho ei riitä, niin vaihdetaan sitten huippari sellaiseen, että varmaan imee verhotkin seinistä! :) Vakavasti ottaen tuo ilmanpoisto ja korvausilma eivät ole aivan yksinkertaisia asioita, koska kova imu vaatii enemmän korvausilmaa. Ne ovat kuitenkin asioita, joista minä en tiedä mitään. Sen kuitenkin tiesin, että tämän Savon Capa -liesituulettimen halusin ja se meille tuleekin! Toivottavasti vielä toimiikin...