tiistai 4. kesäkuuta 2013

Valmistautumista rappaukseen

Uusia sisäkuvia odotellessa tässä päivitystä vähän ulkopuolenkin asioihin! Meille on alkuperäisissä arkkitehtikuvissa määritelty rappaukseksi ohutrappaus. Kuitenkin rappausfirman edustaja jossain vaiheessa oli sitä mieltä, ettei se riitä, vaan on oltava kolmikerrosrappaus. Kuten nimetkin kertovat, ohutrappaus on paljon ohuempi kuin kolmikerrosrappaus ja vaatii siksi siistimpää ja tasaisempaa pintaa kuin paksummat rappaukset. Kuitenkin nyt tässä keväällä asiaa tarkemmin tarkasteltuna, kyseinen henkilö oli kuitenkin sitä mieltä, että ohutrappaus riittää jos väleistä pursuavat uretaanit rapsutetaan pois noin sentin syviksi koloiksi. Meille uutinen oli mitä parhain, nimittäin hinnaltaan kolmikerrosrappaus on melkein puolet kalliimpi! Kustannus on silti merkittävä, vaikka siihen olimme kyllä varautunutkin.

Tässä muutama kuva ulkoseinästä, niin tiedätte suurin piirtein mistä on kysymys.



Eli nuo väleistä pursuavat keltaiset massat täytyy rapsuttaa pois ennen rappausta. Siinä pieni projekti, joka kyllä tehdään oikein mielellämme, kun muistuu mieleen kustannussäästö, joka sillä saavutetaan...

Ja sitten tietenkin se SUURIN kysymys, että milloin rapataan? Suositushan olisi, että rappaus laitettaisiin vasta yhden lämmityskauden jälkeen, eli käytännössä vasta vuoden päästä kesällä. Melko harva varmaankaan kyseistä ohjetta noudattaa, emmekä aio mekään. Tosin esimerkiksi asuntomessuilla näkee aika karmeaa jälkeä, kun märkään taloon on kiireessä laitettu rappaus pintaan ja siinä on jo pahoja halkeamia ennen kuin yksikään messuvieras on taloa nähnyt... Mutta se lienee ääripää. Meillä on ollut puhallinlämmitys marras- tai joulukuusta saakka, alakerrassa lattialämmitys laitettiin päälle tammikuussa ja yläkertaankin muistaakseni maaliskuussa. Eli jos rappaus laitetaan pintaan joskus heinäkuun aikana, niin eikös kyseessä olekin puolikas lämmityskausi? :)

5 kommenttia:

  1. Tuosta ohutrappauksesta ehkä kannattaisi ottaa toinenkin mielipide. Itse päädyin lopuksi 3-kerrosrappaukseen, sillä halusin varmuutta siihen että pinta on varmasti Suomen oloihin sopiva. En tiedä löytyykö EP:n alueelta referenssiä esim 5v. vanhasta ohutrappauksesta? Olisiko rapparifirmalla sellaista esittää. Yleensä on jos sitä paljonkin on käyttänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja vinkistäsi! Ja hyvä pointti. On hankalaa, kun tällä alueella on suhteellisen vähän kivitaloja ja vielä vähemmän referenssejä eri yrittäjiltä... Oon kyllä kans pohtinut sitä kuinka ohutrappaus kestää eri säiden armoilla. Ja eihän se niin hieno ole kuin kolmikerroksinen... :) Kyseinen firma on onneksi täällä päin tehnyt paljon ja olen heistä kuullut hyvää, mutten kieltämättä ole nähnyt heidän tekemää ohutrappausta livenä, en uutta enkä vanhaa.

      Kiitokset!

      Poista
  2. Millä harkolla tuo seinä on tehty? Itsellä juuri tekeillä Lammitalo ja itse latoen en ole vielä ulkoseiniä saanut uretaanilla sotkettua. Ainoastaan osakivien saumoihin olen laittanut ettei roiskeet valu niin paljoa väleistä.

    Mietin silti että paljonkohan seinät kieroilevat ja kallistelevat. Pitäisikö siis olla tarkempi vai riittäisikö vähempikin hierominen. Onko tuossa tasattu ladontarakoja vai miksi kiviseinässä on niin paljon uretaania?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Anteeksi, kun vastaus on kestänyt! Mobiili-bloggerini ei millään suostu lähettämään kommenttejani, enkä ole koneen ääreen päässyt ennen kuin nyt.

      Meillä on Lammin kivet. Kivet eivät olleet mittatarkkoja, vaan niissä oli useiden millien heittoja. Uretaania ei noin paljon kuluisi, jos seinien valussa käyttäisiin "normaalia" rakennebetonia, koska pienet raot eivät päästäisi sitä läpi. Meillä kuitenkin käytettiin erittäin juoksevaa betonia, jolloin pienetkin raot olisivat valuttaneet betonin läpi. Siksi ne oli tilkittävä umpeen.

      Meillä käytettiin juoksevaa betonia sen vuoksi, että se menee varmasti jokaiseen väliin, eikä sitä tarvitse yrittää voimalla tunkea seiniin. Sen kalleus kompensoituu sillä, että juoksevampaa on nopea laittaa (vaatii tosin pumppumieheltäkin pelisilmää). Isäni (eli vastaava mestari) tosin nostikin seinää aina ainoastaan metrin verran ennen kuin valoi seinät umpeen. Halusi olla varma, ettei betoni tule mistään läpi eikä yli... Tosi useinhan kivitalojen seinissä näkee, että betonia on tullut läpi tai sitä on yritetty jyltätä reikiin liikaa.

      Seinät ovat itse asiassa hämmmästyttävän suorat! Isä meni koko ladonnan ajan vieressä vatupassin kanssa, ettei vaan tule kieroa. Raukka oli saanut meiltä kuulla kieroista seinistä vähän turhan paljon, kun olimme lukeneet Raakaa peliä raksalla -blogia. :) Täytyy kyllä vielä tuota rappausta miettiä, mutta toisaalta jäljellä olevat rahat ehkä sanelee loppujen lopuksi rappauksen laadun melko tarkasti. ;)

      Poista
    2. Niin ja tarkennuksena vielä, että isä on tilkinnyt tosi pienet raotkin varmuuden vuoksi -periaatteella, koska halusi välttää betonilla sotkemisen. Ensimmäinen "varvi" kun meni yhdestä kohtaa yli juuri sen vuoksi, ettei betoni millään meinannut asettua tasaisesti ja lopulta tuli yli jostain.

      Poista