tiistai 13. elokuuta 2013

Liesituulettimesta opittua: jos epäilet jonkin olevan hullusti, se todennäköisesti on!

Liesituuletin on nyt saatu upotettua kattoon ja hienohan siitä tuli! Mutta ilman hermojen menetystä, kiljumista ja suuttumista sitä ei todennäköisesti olisi tapahtunut. Tätä kautta anteeksipyyntö vielä ilmastointimiehellemme, joka sai todistaa minun ja isäni suurta riitaa asiasta muutama viikko sitten. Minun suuttumuksen ja vänkäyksen vuoksi laite saatiin kattoon upoksiin, mutta olisi asian voinut nätimminkin esittää. Mutta kai se on ihan tavallista, että omien vanhempien kanssa sitä taantuu teini-ikäisen tasolle. Vai onko? :)

Mutta tapahtui seuraavaa: meille tuli malli, jota ei kauheasti vielä ole näille leveysasteille myyty. Siksi kukaan ei oikein tiennyt, että miltä sen pitäisi luonnossa näyttää. Laitteen mukana tuli epäselvä ohjekirja, jossa toki oli ohjeet saksaksi ja englanniksi, mutta epäselvät kuvat. Kävikin lopulta ilmi, että meille toimitettu malli oli päällisin puolin ihan oikea, mutta upoksiin jäävä osa parikymmentä senttiä liian syvä! Siksi kaikki asianosaiset olivat päättäneet, että tuulettimesta joudutaan jättämään kymmenisen senttiä näkyviin. Onneksi satuin paikalle ja sain asiasta sellaisen sätkyn, että sen seurauksena lähdettiin pohtimaan ja suunnittelemaan, että miten laitteen sitten saisi upoksiin. Lopulta, kun oli jo päätetty, että ilmastointiputket vaihdetaan suorakulmaisiin matalampiin ja tuplasti leveämpiin putkiin (jolloin alakattoakin olisi joutunut "vähän" fiksaamaan), joku vihdoin tajusi, että tausta on väärä. Sitä ei tietenkään voinut enää vaihtaa (laite oli maannut meillä pölyssä jo kuukausia) ja kaiken lisäksi siihen oli jo tehty jo jotain fiksauksia. No kaulusta pystyi kuitenkin leikkaamaan ja muokkaamaan, ja se saatiin kuin saatiinkin kattoon! Ulkopuolelle jäävä osa kuuluu siis jäädäkin ulkopuolelle. :) Mutta minä kyllä tykkään; kannatti taistella!


sunnuntai 4. elokuuta 2013

Melkein valmis portaikko ja hermoja raastaneet porrasvalot

Blogia seuranneet tietävät, kuinka vaikea valinta portaiden pinnoituksen valinta meille oli. Portaat ovat siis paikalleen valetut, joten kysymys oli ainoastaan siitä, minkälainen pinta niihin laitettaisiin. Olisin halunnut jättää ne hyvin vaaleiksi, mutten oikein löytänyt hyvää vaihtoehtoa sen toteuttamiseksi. Lopulta päädyimme siihen, että askelmat ovat samaa valkolakattua parkettia kuin olemme käyttäneet kaikkialla muuallakin (märkätiloja ja eteistä lukuunottamatta) ja reunaan laitetaan metallinen kulmalista, joka sekä estää liukastumasta että peittää parketin ja portaan välisen epäsiistin rajan. Kulmalista on Dionen (ent. Duuri), mutten valitettavasti muista mallin nimeä enkä sitä löytänyt heidän nettisivuiltakaan. Väri on muistaakseni Nordic Graphite.

Tällainen siitä sitten tuli (kuvat vain valitettavasti puhelimella otettuja):


Sekä portaat että kulmalistat on kiinnitetty liimalla, siksi teipit ovat vielä paikallaan tukea antamassa. Portaiden ja seinän väliin jäävä rako (näkyy näissä kuvissa melko huonosti) oli ajateltu jättää auki, mutta ehkäpä siihen joutuu sittenkin laittaa silikonin, jottei kaikki pöly ja lika pesiinny sinne. Portaiden etuseinät on käsitelty Lujalla, jonka pitäisi kestää normaalia maalia paremmin. Saa nyt sitten nähdä, että koska ne täytyy maalata uudelleen.



Porrasvalojen asentaminen olikin sellainen soppa, ettei mitään järkeä! Mieheni sanoikin, että työtunteja mitaten niille tuli niin paljon hintaa, ettei viitsi edes laskeakaan. Ongelmia oli niin monia, etten kaikkia varmaan edes muista. Mutta koitetaan!

Alunperin portaikkoa valaessa valoille jätettiin hienosti putket portaiden sisään ja sieltä johdot jokaiseen rööriin erikseen. Ongelmana vaan oli, että seinän sisään jääneet putket olivat aivan liian pystysuorassa, jolloin valaisimia ei niille varattuun tilaan olisi saanut laitettua millään (vaikkei valaisimessa montaa senttiä pitkä tausta olekaan). Röörejä piti porata suuremmiksi ja syvemmiksi, jolloin reikä itsessään suureni niin leveäksi, että seinää piti tasoittaa pienen valaisimen ympäriltä reippaasti. Ongelmana oli vain se, että kuinka valaisin saatiin sekä pysymään seinässä että massaa laitettua sekä seinän sisälle että seinän pintaan ja kaiken lisäksi pitää valaisin oikeassa asennossa ja johdot suojassa. Kai jossain välissä näissä oli jokin sähkötekninenkin ongelma, mutta sitä en (onneksi) muista tarkemmin. Ongelma ratkaistiin siten, että seinään jätettiin 15 mm:n putki pitämään paikkaa valaisimille ja estämästä johtokourua täyttymässä massalla sen aikaa kun koloja ja seinää tasoitettiin. Kun tasoite oli vähän jähmeää, vedettiin putket pois. Silti osa rei'istä olivat liian suuria, ja niitä täytyi vielä paikkailla valaisimien asennuksen yhteydessä. Valaisimet liimattiin sitten kiinni seinään johtojen asentamisen jälkeen. Seiniä kuitenkin joutui vielä korjaamaan valaisimien ollessa jo paikoillaan, niiden ympärille jäi vielä koloja tai maalisotkuja tms. Oheinen kuva on otettu yhdestä huonoimmin onnistuneesta tapauksesta, eli siinä huomaa selvästi, että ympärillä olevaa seinää on joutunut korjaamaan monta kertaa. Onneksi kuitenkin jälki ei lopulta ole tuon huonompi eikä niitä kukaan kovin läheltä kai käy katsomassa. Vai...? 


Kaiken kaikkiaan ja kaikesta säätämisestä huolimatta olen kyllä tyytyväinen nyt tähän meidän portaikkoon!
Portaikon valaisin ei ollut aivan nappivalinta, mutta siitä sitten valaisimien yhteydessä enemmän.

Hyvää elokuun alkua kaikille!

torstai 25. heinäkuuta 2013

Pihakiveystä ja kivilaattaa metsästämässä!

Olemme nyt päättäneet, että terassit ja parveke tulee UPM:n Profi Deckiä (tai jotain vastaavaa). Teemme kuitenkin tänä syksynä ainoastaan parvekkeen sekä "lippojen" alle jäävät terassit ja jätämme lopputerassien teon ensi kesään. Syitä on kaksi: Teemme vasta ensi kesänä takapihalle ulkorakennuksen/varaston ja jätämme siksi kulkutilaa raskaammalle kalustolle. Iso terassi blokkaisi kulun takapihalle melko tehokkaasti... Toinen syy on se, ettei kustannus tunnu niin valtavalta kun sen jakaa kahteen eri osaan! "Toiveajattelua" joku varmaan sanoo...

Päätimme, että liittymä ja autokatos laitetaan simppeleillä tummanharmailla/mustilla pihakivillä, esimerkiksi jollain tällaisilla:

Lakka Citylaatta

Lammi Kotilaatta
Jalankulkuväylään voi laittaa jotain pienta kuviointia tai erottaa niitä pienemmällä laatalla, mutta tarkoitus on olla kikkailematta ja käyttää vaan yksinkertaista ja simppeliä neliölaattaa. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut meidän sisäänkäynti, joka nousee noin askelman verran muusta kivetyksestä. Emme nimittäin sittenkään halua tehdä sitä Profideckistä vaan jostain kivestä. Esimerkiksi jotain tämän tyylistä:

Himalaja-laatta (Kivapiha.com)

Flagstone black (Kaakelikeskus.fi)
En kuitenkaan halua liian epämääräistä liuskekiveä enkä myöskään yhtä karua laattaa kuin pihakivet sisäänkäyntiimme. Muistan nähneeni esimerkiksi viime vuoden asuntomessuilla Tampereella montakin ihanaa sisäänkäyntiä, joissa oli käytetty kivilaattaa, mutta onko minulla niistä kuvia? Ei. Entä tietoa mitä materiaalia ne olivat? No ei tietenkään. Meidän on ehkä pakko lähteä hakemaan inspiraatiota tämän vuoden asuntomessuille vaikka muuten sinne ei suurta tarvetta olisi ollut lähteäkään.

Tässä vielä muistin virkistämiseksi jo vanha kuva talosta. Nyt se nimittäin näyttää rappauksen myötä aivan erilaiselta!


Pihakivetys tulee siis melkein koko etupihaan ja autokatokseen. Asuinrakennuksen ja autokatos/varaston välissä kulkeva käytävänpätkä tulee samalla kiveyksella, mutta väliin voisi ehkä sommitella jonkin raidan tms. elävöittämään muuten yksinkertaista kiveystä. Sisäänkäynnin "terassi" tulisi puolestaan etummaisesta tolpasta kuraeteiseen rajoittuvaan seinään, eli seinään, joka on toisen tolpan takana. Onko teillä vinkkejä tai kuvia hienoista sisäänkäynneistä?

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Liian puhtaanvalkoista listaa

Olihan se arvattavissa, että jossain kohtaa tämä minun valkoisilla väreillä säätäminen menee ihan pieleen. Meillä puhtaanvalkoisilla sävyillä säätäminen kosahti pahiten listojen kanssa!

Valitsin puhtaanvalkoiset Malerin listat vertaamatta niitä sen kummemmin seinän väriin. Tiesin ainoastaan, että tavallinen tehdasvalkoinen on liian keltainen seinien sävyyn verrattuna. Lisäksi väliovet ovat tavallisia valkoisemmat Fenestran korkeakiiltoiset "lumi"-sävyn ovet. Nyt kävi kuitenkin niin, että puhtaanvalkoiset listat ovat aivan liian kylmänsävyiset seiniin ja oviin verrattuina ja taittavat jopa siniseen. Aiemmin niin puhtaanvalkoiset seinät ja ovet puolestaan näyttävät "sinertävien" listojen kanssa kermanvalkeilta. Eli kellertäviltä. EI EI JA EI!

Koin muutaman unettoman yön listoja pähkäillessä, mutta onneksi hain vertailtavaksi tavallisen, tehdasvalkoisen listan. Se puolestaan näytti ovien ja seinien kanssa siltä, että se olisi irroitettu jostain vanhasta ummehtuneesta talosta, jossa on tupakoitu sisällä viimeiset vuosikymmenet. Kahdesta huonosta vaihtoehdosta valitsimme sitten kuitenkin nämä (jo tilatut) puhtaanvalkoiset listat. Samoja listoja on käytetty lattialistoina sekä ovissa. Seuraavista kuvista voitte ehkä hieman nähdä ongelman ytimen... Täytyy vaan toivoa, että listat kellertyvät aikaa myöten (mielellään siis hyvin nopeasti!) tai että saisin jostain inspiraatiota ja hyviä hermoja aloittaa listojen maalausurakan. Ikkunat olivat peitettynä rappausurakan vuoksi ja voin rehellisesti sanoa, että listojen sinisyys ja muiden pintojen kellertävyys ovat vielä pahemmat luonnovalossa! 






Mitä tästä opimme? Kannattaa ilmeisesti kuunnella enemmän miehiä ja jättää naismainen kikkailu vähemmälle. Mutta minähän en tunnetusti opi ensimmäisellä kerralla... :)

torstai 11. heinäkuuta 2013

Ulkoseinien maalaus

Lisää nopeita päivityksiä. Tuon värinen meidän kodista sitten tulee! Mutta ei kokonaan... :)

Maalipinta on siis roiskepinnoitteen alle tuleva pohjaväri. Yleensä yksi maalikerros riittää. Pohjamaalin päälle tulee sitten viimeisin kerros, eli roiskepinnoite. Kyseessä on siis ohutrappaus.

Tästä se lähtee, kohta talo näyttää jo (melkein) valmiilta!


maanantai 8. heinäkuuta 2013

Ulkoseinien tasoitus

Nopea päivitys tähän väliin ulkoseinien rappauksesta! Alkuun täytyy heti todeta, ettei itselläni ole kovin paljoa kerrottavaa ulkorappaukseen liittyen. Tiedän sen verran, että seinät on nyt tasotettu kahteen kertaan ja tasotteiden annetaan kuivua muutamia päiviä ennen maalauksen ja roiskepinnan laittamista.

On kyllä jännä, kuinka talon ulkonäkö muuttui jo nyt, vaikka nyt puolestaan kaikki ikkuna- ja oviaukot on suojattuna.



sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Halogeenit vai ledit - halogeenit laitettiin

Pähkäilin jo jokin aika sitten, että laitetaanko tulevaan kotiin halogeeni- vai ledivalaisimet, ja päädyttiin suurimmaksi osaksi halogeeneihin. Valaisimilla tarkoitan tässä kohdevalaisimia/spotteja. Syyt olivat puhtaasti taloudelliset: yksi halogeenivalaisin maksaa noin neljäsosan verrattuna ledivalaisimiin. Karkeasti arvioituna yksi halogeeni maksaa n. 15-25€ ja ledi n. 80-100€. Ainoastaan olohuoneen korkeaan kattoon valitsimme ledit (koska palaneita polttimoita ei kukaan halua sinne käydä vaihtamassa!) sekä työhuoneeseen, jonka välikatossa oli vain muutaman sentin tila jokaiselle spotille. Halogeenihan vaatii lähtökohtaisesti paljon suuremman tilan kuin ledit kuumenemisen vuoksi. Ledispoteissa puolestaan on olemassa malleja, jotka voidaan asentaa aivan mitättömän pieneen koloonkin.

Sain tätä kautta ehdotuksen siitä, että kannattaa asentaa halogeenit ledipolttimolla. Ei sitäkään tehty, koska yksi (kunnollinen!) ledipolttimo maksaa vielä yli 20€. Meidän spottimäärään olisi polttimoiden vaihto maksanut vielä muutaman tonnin. Markkinat ovat vielä täynnä jos jonkinlaista polttimoa. Ledien laatua ja tehoa ei ilmeisesti kovin hyvin ole osattu standardisoida, koska osa on aivan hirveää kuraa. Valitettavasti tässä tapauksessa hinta ja laatu todellakin kulkevat käsikädessä. Toisaalta myös tuntuu haaskaukselta vaihtaa toimivat polttimot heti uusiin. Valitsimme kuitenkin sellaiset halogeenispotit, joiden kanta on GU10. Kyseinen kanta takaa sen, että jos/kun ledipolttimoiden hinta tulee alaspäin, saa halogeenit pikkuhiljaa korvata samankantaisilla ledipolttimoilla. Mieheni on enemmän perehtynyt tähän asiaan, mutta tuo GU10-kanta on sellainen, jota tulee varmasti olemaan tulevaisuudessakin ledipolttimoiden valikoimissa. Nyt vaan hintaero on niin merkittävä, ettei vielä kannata vaihtopuuhaan alkaa. Mutta sinänsä otimme kyseisen kommentoijan ehdotuksen huomioon, että meidän on mahdollista aikanaan korvata halogeenit ledeillä kokonaan. Halogeenithän tulevat pikkuhiljaa poistumaan markkinoilta muutenkin, joten toivottavasti jokainen rakentaja osaa valita sellaiset spotit, joiden polttimot voidaan aikanaan korvata!

Täytyy kuitenkin loppuun todeta, että ledivalo ja halogeenivalo ovat aivan erilaisia! Ledien valo on kuin olisi kirkkassa ja kuulaassa luonnonvalossa, halogeenivalo puolestaan on ikävän kellertävä. Toisaalta ainakin minua rauhoittaa tieto, että voin koska tahansa vaihtaa polttimoita toisiin, jos asia oikein alkaa ketuttamaan.

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Kurkistus puolivalmiiseen portaikkoon

Tähän väliin taas nopea ja kuvapainotteinen päivitys, tällä kertaa portaikon uusista lasikaiteista. Tällä viikolla ne vihdoin asennettiin (myös siis käsijohteet sekä yläkerran käytävän lasit). Tykkään lopputuloksesta kovasti! Kuvat taas ainoastaan puhelimen laatua, mutta kyllä niistä kuitenkin jotain selviää. Itse portaille ei ole saatu vielä pintoja aikaiseksi, mutta tasoitteet niihin on jo laitettu. Eli ei muuta kuin liimailemaan parkettia paikoilleen... Lasit ovat Steel Pro:n.









torstai 27. kesäkuuta 2013

Melkein valmis keittiö

Tässä kuvia keittiöstä. Kuvat on kännykällä otettuja, joten kovin hyvälaatuisia ne eivät ole. Kuvien otosta on jo jonkin aikaa, keittiön kattoon on esimerkiksi sittemmin tullut spotit, kaiuttimet jne. Tosin tasot ovat nykyisellään niin täynnä tavaraa, etten parempia kuvia saa vielä aikoihin otettua... Tykkään kyllä hirmuisesti jo nyt tästä meidän keittiöstä! Ja olen todella tyytyväinen, että halusin tuon vasemmalla näkyvän ylimääräisen ikkunan! Vasemmallehan oli jo arkkitehti piirtänyt yläkaapit, jotka olivat myös alkuperäisessä keittiösuunnitelmassakin, mutta halusin ne kuitenkin pois. Voi olla, että ikkunan vasemmalle puolelle tulee muutama avohylly. Olen myös väritykseen tyytyväinen: meille sopii vähän kontrastia valkoisen kanssa, vaikka täysvalkoisestakin monessa asunnossa tykkäänkin. Kalusteet ovat siis Isku-keittiöiden, taso Tulikiveä (Nero Assoluto). Integroidut kodinkoneet (AEG) on muualta hankittu. Viinikaappi on Vinsurvin.

Etualalla törräävä kaapeli on liesituuletinta varten. Se on edelleenkin asentamatta, koska kukaan ei uskalla kattoa sitä varten reikiä... Välitilaan asennetaan lasi sitten joskus. Vasemmalla alhaalla näkyvä kolo on viinikaappia varten. Kaappi on kyllä meillä jo olemassa, mutta se laitettiin vielä pakettiin odottamaan listoitusta ja pölyn laskeutumista.





Mustien kaappien takana oleva putki täytyy koteloida jotenkin. Tykkään periaatteessa ajatuksesta, että mitä ei voi piilottaa, korostetaan. Eli ehkäpä tuolla nurkassa olisi diskopallon paikka! ;) Ei vaiskaan. Vielä ei ole päätetty, että miten kotelointi toteutetaan, mutta mitään kummallista siihen tuskin tulee. Näytän ratkaisun sitten, kun se on tehty!




Välitilan ledinauhaa tässä juuri pähkäillään: sekä sen sijoitusta että sen "kotelointia". Ledinauhalla on taipumus kiertyä, joten jos sitä tuo esim. kaapin etureunaan, se näyttää vähän epäsiistiltä. Itse en myökään pidä nauhan ulkonäöstä, joten siihen tulee jonkinlainen lista eteen. Toinen ongelma liittyy siihen, että jos sen sijoittaa kaapin takareunaan, sen valaistusteho ei ole mitenkään huikaiseva. Musta taso vielä imee valoa itseensä ja näinollen vaatii enemmän valoa. Toisaalta kaapin takareunassa se on minun mielestäni parhaimman näköinen juuri sen vuoksi, ettei lista juurikaan näy! Päätöksiä, päätöksiä...

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Terassimateriaalit: pihistä vai panosta?

Kuten toiseen blogiini päivitin, niin nyt on sitten rokit rokkailtu, mökkeilty netin saavuttamattomissa sekä kierretty välissä myös työhaastattelurumbat! Olen ollut koneelta poissa jo niin kauan, että eiköhän ole aika alkaa taas päivittää tänne kaikkia niitä ideoita, joita pääni suorastaan pursuaa! Toki raksallakin on ehtinyt tapahtua vaikka mitä, vaikka valmista ei tunnu edelleenkään tulevan oikein mistään. Tosin ovet ovat saapuneet, suurin osa kiintokalusteista on paikallaan, spotit ovat katoissa, joten kyllähän se valmiimmaksi tulee päivä päivältä. Vaikka välillä sitä kyllä todellakin epäilee... :)

Käsitellään vaikkapa ensin asia, josta väännetään ja jota mietitään nyt melkein päivittäin. Eli terassien materiaali. Minä henkilökohtaisesti olen haaveillut UPM-profideck- (tai vastaavasta materiaalista tehdystä) terassista jo siitä saakka, kun sen ensimmäisen kerran asuntomessuilla näin. Miksi ihmeessä sen vain pitää olla niin pirun kallista! Tiedän jo valmiiksi sen, että meidän käyttöön ei todellakaan sovi jokin sellainen materiaali, jota pitää joka kevät olla lakkaamassa tai käsittelemässä tms. Siksi huoltovapaa komposiitti olisi meille aivan täydellinen valinta. Kuitenkin terassia tulee niin monta neliötä (n.80m2 sisältäen sisäänkäynnin), että kustannus on melko suuri.

Vaihtoehtona olemme miettineet Lunawoodin lämpöpuuta, jonka pitäisi käsittelemättömänä harmaantua "kauniisti". Terassistamme haluamme nimenoman harmaan: tummanharmaa olisi paras, mutta ei vaalean harmaakaan huono olisi. Ongelmana vain on, ettemme ole harmaantunutta Lunawoodin terassia missään päässyt näkemään. On aika vaikea ostaa koko terassia tietämättä yhtään, että miltä se sitten joskus tulisi näyttämään. Itselle myös on melko vieras ajatus se, että koko terassi olisi aluksi, ties kuinka kauan, puunvärinen.

Onko kellään kokemuksia Lunawoodista? Niitä kovasti kaivattaisiin!

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Harmaata seinää, harmaata kaappia...

Tässä yksi nopea kuvapäivitys lastenhuoneesta, jossa Tikkurilan graniitti-sävyisen seinän vieressä ovat Tankin vaatekomerot harmailla liukuovilla. Ei muuten ollut ollenkaan suunniteltua, että värit olisivat noin "match made in heaven"! Vai mitä olette mieltä?


Vähän harmittaa, ettei valittu kyseistä harmaan sävyä vaatekaappien liukuoviksi myös tuulikaappiin, vaan päädyimme valkoiseen. Tuo harmaa on nimittäin todella kaunis! Tankin liukuovimallivalikoimassa on sekä puhtaan valkoinen että "tavallinen" valkoinen, joka on vähän vihertävä. Hintaero noiden kahden välillä oli melko suuri, mikä oli yksi syy siihen, että päädyin siihen tavalliseen valkoiseen. Vaikka muuten olen valinnut puhtaanvalkoista, niin tässä asiassa tilaus jotenkin varmistettiin niin nopeasti lennossa, että valinta ikään kuin jäi vähän vahingossa siihen tavalliseen valkoiseen. Toisaalta se ei niin haittaa, koska meillä on alakerran kaikissa näkyvimmissä tiloissa käytetty Schneiderin Exxact Solid -sähkökalusteita, jossa on sama "vihertävän valkoinen" sävy.

Tuulikaapin ovet on vasta saatu paikoilleen, mutta niiden edessä on niin paljon kaikkea sälää, että niistä saatte kuvia myöhemmin. Niin kuin niistä muistakin... Sen verran tilanne on parantunut, että eilen raksalle tuli joku ovilähetys Iskulta, joten osa puuttuvista ovista odottaa jo asennusta. Paketti oli tosin niin pieni, että loppulähetystä, ja näinollen myös asennusta, joudutaan vielä odottamaan.

Huomaatteko muuten mitään ihmeellistä tuossa lastenhuoneen kuvassa? Pistääkö silmään kaapin yläpuolelle jäävä iv-kanava? Se jäi vahingossa piiloon, mikä ei siis ole ollenkaan suotavaa. Tuo alkuperäinen reikä on siis laitettava umpeen ja itse asiassa iv-kaveri on jo reikinyt uuden reiän tuohon spottien jälkeen. Eihän tuota alkuperäistä reikää nätisti piiloon saa, mutta asia mennee taas niihin takapakkeihin, joita ei kannata niin hirveästi jäädä murehtimaan. Tehty mikä tehty, ja tapahtunut mikä tapahtunut!

Viikonloppuja!

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Valmistautumista rappaukseen

Uusia sisäkuvia odotellessa tässä päivitystä vähän ulkopuolenkin asioihin! Meille on alkuperäisissä arkkitehtikuvissa määritelty rappaukseksi ohutrappaus. Kuitenkin rappausfirman edustaja jossain vaiheessa oli sitä mieltä, ettei se riitä, vaan on oltava kolmikerrosrappaus. Kuten nimetkin kertovat, ohutrappaus on paljon ohuempi kuin kolmikerrosrappaus ja vaatii siksi siistimpää ja tasaisempaa pintaa kuin paksummat rappaukset. Kuitenkin nyt tässä keväällä asiaa tarkemmin tarkasteltuna, kyseinen henkilö oli kuitenkin sitä mieltä, että ohutrappaus riittää jos väleistä pursuavat uretaanit rapsutetaan pois noin sentin syviksi koloiksi. Meille uutinen oli mitä parhain, nimittäin hinnaltaan kolmikerrosrappaus on melkein puolet kalliimpi! Kustannus on silti merkittävä, vaikka siihen olimme kyllä varautunutkin.

Tässä muutama kuva ulkoseinästä, niin tiedätte suurin piirtein mistä on kysymys.



Eli nuo väleistä pursuavat keltaiset massat täytyy rapsuttaa pois ennen rappausta. Siinä pieni projekti, joka kyllä tehdään oikein mielellämme, kun muistuu mieleen kustannussäästö, joka sillä saavutetaan...

Ja sitten tietenkin se SUURIN kysymys, että milloin rapataan? Suositushan olisi, että rappaus laitettaisiin vasta yhden lämmityskauden jälkeen, eli käytännössä vasta vuoden päästä kesällä. Melko harva varmaankaan kyseistä ohjetta noudattaa, emmekä aio mekään. Tosin esimerkiksi asuntomessuilla näkee aika karmeaa jälkeä, kun märkään taloon on kiireessä laitettu rappaus pintaan ja siinä on jo pahoja halkeamia ennen kuin yksikään messuvieras on taloa nähnyt... Mutta se lienee ääripää. Meillä on ollut puhallinlämmitys marras- tai joulukuusta saakka, alakerrassa lattialämmitys laitettiin päälle tammikuussa ja yläkertaankin muistaakseni maaliskuussa. Eli jos rappaus laitetaan pintaan joskus heinäkuun aikana, niin eikös kyseessä olekin puolikas lämmityskausi? :)

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Vielä liesituulettimesta

Meillä sairastetaan oikein urakalla. :( Tosi tympeää varsinkin kun pikkuiset on kipeitä, mutta ei tietenkään itsekään ole vedossa kun viikkokaupalla nenä vuotaa, kurkku on kipeä ja yskii niin, että keuhkot repeää. Ja tämä vaan kestää ja kestää!

En ole itse oikein päässyt raksalla käymään kuin muutaman kerran tällä viikolla. Kaikkea pientä on taas tehty mutta mikään ei näytä tulevan valmiiksi. Liukuovia olivat kalusteasentajat laittamassa paikoilleen, mutta kaikki kiinteät kalusteet eivät vieläkään ole paikoillaan. Loppuosaa odotetaan siis tehtaalta saapuvaksi.

Yritän päivitellä taas vähän ahkerammin jos vaikka tänään tai huomenna pääsisin kuvaamaan.

Mutta tiedättekös, mikä kuvassa on? Se on katolle asennettava liesikuvun huippuimuri! Ei hätää, en minäkään tiennyt koko kapistuksen olemassaolosta ennen rakentamista... :) Jos ilmanvaihto on koneellinen, niin kuin nykyisin täytyy olla, niin huippari tarvitaan tai vastaavasti moottirillinen liesituuletin. Huipparin etuna on, että sen kautta ruuan käry johdetaan suoraan ulos ja se on hiljaisempi.

Kattoon asennettavan liesikuvun valinnasta olen muuten kirjoittanut oman postauksen, joka löytyy täältä. Meille tuli pieni ylläri siinä, että kattoonasennettaviin liesituulettimiin olisi pitänyt johtaa 16 cm:n poistoputki. Meillä putki on läpimitaltaan 12 cm, joka onkin yleisin Suomessa käytettävä mitta. Kaiken lisäksi meillä kyseinen poistoputki tekee neljä kulmaa matkalla liesituulettimesta katolle! Valittujen mallien soveltuvuutta selviteltiin viikkokausia sekä myyjän ja maahantuojan että ilmastoinnin asiantuntijan kanssa. Heiltä tuli, kuten arvata saattaa, välillä ristiriitaisiakin ohjeita. Tosin yllättävää on, että myyjä oli sieltä varovaisimmasta päästä! Tosin hän on meidän tuttu, joten varsin rehellisesti hän tuntui asiaa selvittävän.

Mihin lopputulokseen sitten päädyimme? No aivan samaan kuin viimeksikin, eli päädyimme tilaamaan Savon Capan. Jos imuteho ei riitä, niin vaihdetaan sitten huippari sellaiseen, että varmaan imee verhotkin seinistä! :) Vakavasti ottaen tuo ilmanpoisto ja korvausilma eivät ole aivan yksinkertaisia asioita, koska kova imu vaatii enemmän korvausilmaa. Ne ovat kuitenkin asioita, joista minä en tiedä mitään. Sen kuitenkin tiesin, että tämän Savon Capa -liesituulettimen halusin ja se meille tuleekin! Toivottavasti vielä toimiikin...



perjantai 24. toukokuuta 2013

Parkettia, parkettia!

Lupasin päivitystä parketeista, tässä se tulee!

Meille tuli siis Upofloorin valkolakattua tammea 188 leveänä, eli Nature Kartano Marble Matt taitaa olla oikea nimi. Kuten mainittu, lattia on kakkoslaatua ja varmaan siksi tuotteen nimi on jotain muuta. "DuoWood" viitannee kakkoslaatuun, jota ei haluta Upofloorin tai Karelian brändillä myydä.



Kakkoslaatu tarkoittaa, että paketeissa osa tuotteista oli virheellisiä. Viat olivat joko värivirheitä (eli lähinnä tummempaa kuin muut), länttejä tai tahroja, viiltoja tai vaikkapa murtunut pontinpala. Osa tuotteista olivat aivan kunnollisia ja osasta sai pienen palan leikkaamalla ihan priimaa. Värivirheet olivat sitten eri juttu... Kaikkia ei millään näe asennuksen yhteydessä, vaan vasta lattiassa tummemman kappaleen huomaa kun vaaleampia kappaleita on ympärillä. Seuraavassa kuvia viallisista kappaleista.

Ihmeellistä "raitaa"

Lakkauksessa viilto (joka on meillä merkattu kynällä)

Pontti haljennut

Keskimmäinen tummempi, muttei muuten viallinen

Suuri osa oli aivan kunnollista, mutta haasteita tosiaan riitti värisävyjen valinnassa. Lattiaan tuli valittua vaaleimmat, minkä vuoksi hukkaan meni jonkin verran aivan käypää tavaraa, joka ainoastaan oli tummempaa. Olisi ollut järkevää laittaa muutamaan makuuhuoneiseen tummempaa kautta linjan, jolloin värierot eivät olisi pompanneet silmään niin selvästi. Toisaalta kun lattiapintaa on paljon, ei värierot sieltä hirveästi loppujen lopuksi näy.

Alla olevassa kuvassa keittiön yksi seinä ja siinä muutama tummempi kappale.

Tuohon seinälle on kyllä jo tullut keittiön kaapit, joten toinen tummista on piilossa eikä toinen enää niin vahvasti pistä silmään. Seuraavassa vielä kuvia koko lattiasta. Osaan kuvista kyllä ottaa valo niin, ettei paljon erottaisi, vaikka lattiassa olisi kuinka tummia yksilöitä tahansa seassa. :)


Ruokailutilan lattia, taustalla Schuco-liukuovi





Edellinen kuva näyttää lähinnä sen, miksi on hyvä suojata lattia heti sen asennuksen jälkeen. Muutama päivä pölyä ja liikennettä, ja se näyttää tältä!

Selasin viime kesänä puhelimella räpsittyjä kuvia asuntomessuilta, jolloin otin kuvia kaikesta mahdollisesta "kivasta". Seuraava kuva on yksi niistä (juuri nyt en valitettavasti muista mistä kohteesta tuo on). Siinä näkee, että ykköslaadussakin on kirjavuutta, koska leveä mitta ja oikea puu on yhdistelmä, josta ei saa ainoastaan lakkaamalla tasaväristä millään. Kuvassa oleva Karelian Tammi Story on tosin lähtökohtaisesti jo tummempi kuin meidän parketti. Mutta kaunis tämäkin!


Kaiken säätämisen ja hammasten kiristyksen jälkeen olen kyllä todella tyytyväinen meidän lattiaan, eivätkä tummemmat ylläritkään enää kovin paljoa häiritse. Tummimmat otettiin pois, mutta osa niistä eksyi mukaan. Hukkaa meille tuli kaiken kaikkiaan reilu 15 %, mikä on tietty melko paljon. Päätimmekin käyttää osan niistä hyväksi ja laittaa sittenkin portaiden askelmat hukkapaloilla. Niistä kerron sitten myöhemmin! Isäni kunnostaa myös kesämökkiä, ja sinne päätyy myös osa parketista. Näinollen hukkaa ei tullut siis juuri lainkaan! :) Hintahan oli, kuten mainittu, yli 30 % halvempaa kuin ykköslaatu. Tosin työhön meni hieman enemmän aikaa, muttei sanottavasti. Paketteja oli aina pari-kolme auki, joista sitten valittiin muutama kappale kerralla. Tietenkin jokainen piti myös tarkastaa etukäteen mahdollisten  vikojen varalta.

Ruokailutila ja keittiö




keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Kuulumisia vihdoin

Hei taas ja anteeksi taas hiljaiselo! Meillä on perheessä jokainen sairastanut vuorollaan, nyt vielä viimeisenä nuorimmainenkin sai hirvittävän nuhakuumeen riesakseen. Ollaan lisäksi juhlittu nuorimmaisen ensimmäisiä synttäreitä viime viikonloppuna, jota varten tietenkin leivoin pari päivää kuin heikkopäinen! Kaiken kukkuraksi  olen (taas) hukannut piuhan, jolla saan kuvat siirrettyä järkkärikamerasta koneelle, joten siinäkin yksi syy hiljaisuuteen.

Noh, raksallakin tapahtuu koko ajan, mutta mitään ei tunnu tulevan valmiiksi! Miten se voikaan mennä niin, että näin loppupuolella rakennusprojektia hommat (ja rahanmeno) vaan lisääntyvät vaikka ajattelisi, ettei juuri mitään enää tarvitse tehdä? Aina tuntuu ilmaantuvan jokin syy, miksi tiettyä vaihetta ei voi hoitaa loppuun saakka. Mutta en ole siltikään kadottanut innostusta siitä, että muuttopäivä lähestyy lähestymistään ja ehkä jo parin kuukauden päästä saadaan käydä nukkumaan omassa uudessa kodissamme!

Uusia kuvia minulla ei nyt ole laittaa, koska en tosiaan niitä saa kamerasta siirrettyä koneelle tähän hätään. Lupasin kuvia asennetuista kiintokalusteista, mutta vaikka asennusryhmä oli reilun viikon niitä asentamassa, ei kaikki ole paikalla vieläkään. Osa toimituksesta on myöhässä, osa muuten vaan on jäänyt matkalle ja muutamissa ovissa, sokkeleissa tms. on jälkiä, joiden takia osia menee vaihtoonkin. Sovimme siis porukan kanssa, että tulevat tekemään asennuksen loppuun vasta sitten, kun kaikki tavarat ovat saapuneet.

Sähkömieskin on ollut paikalla asentelemassa lamppuja jne. mutta niissäkin osa on vielä laittamatta ja osa menee uusiksi, kun lamppuja varten tehdyt reiät olivat suurempia kuin itse valaisimet. Hupsis... Mutta niistä oma päivitys sitten kun ne ovat paikoillaan

Lupasin parkettipäivitystäkin ja pyrin sen saamaan pikimmiten. Kuvia jo on, mutta niitäkään en voi vielä käyttää... Tosin valmiita lattiakuvia saatte odottaa vielä tovin, koska kaikki lattiat on muuttoon saakka suojattu!

Yksi, josta olen ottanut aiemmin kuvan, on meidän jäähdytyskone! Mietimme jonkin aikaa, että tarvitaanko koko masiinaa ollenkaan, mutta päädyimme kuitenkin hankkimaan yhden koneen yläkertaan. Ja täytyy sanoa, että näinä muutamana päivänä, kun nykyisen asuntomme yläkerran lämmöt ovat jossain +25-30c:n välillä, olen ollut hankintaan oikein tyytyväinen! Seuraavassa (jo yli kuukauden vanhoissa kuvassa) näkyy vain itse masiina, sekä kuva olohuoneesta otettuna, joka kuvaa suurin piirtein kohtaa, jossa laite on yläkerran käytävässä.


Alakerrasta katsottuna jäähdytyskone on yläkerran käytävän katossa vasemman oviaukon yläpuolella, melkein portaikon kohdalla:


Päädyimme siis laittamaan koneen yläkerran käytävään, josta sen pitäisi saada viilennettyä kaikkia yläkerran makuuhuoneita sekä alakerran olohuonetta. Tämä kuva on siis otettu suurin piirtein keskeltä olohuonetta. Saas nähdä miten alakerran viilennyt yläkerrasta onnistuu... Mutta aika nättejä nuo sisäyksiköt jo nykyisin ovat. Vielä kun saisivat värin oikeasti valkoiseksi! :)