Mutta tapahtui seuraavaa: meille tuli malli, jota ei kauheasti vielä ole näille leveysasteille myyty. Siksi kukaan ei oikein tiennyt, että miltä sen pitäisi luonnossa näyttää. Laitteen mukana tuli epäselvä ohjekirja, jossa toki oli ohjeet saksaksi ja englanniksi, mutta epäselvät kuvat. Kävikin lopulta ilmi, että meille toimitettu malli oli päällisin puolin ihan oikea, mutta upoksiin jäävä osa parikymmentä senttiä liian syvä! Siksi kaikki asianosaiset olivat päättäneet, että tuulettimesta joudutaan jättämään kymmenisen senttiä näkyviin. Onneksi satuin paikalle ja sain asiasta sellaisen sätkyn, että sen seurauksena lähdettiin pohtimaan ja suunnittelemaan, että miten laitteen sitten saisi upoksiin. Lopulta, kun oli jo päätetty, että ilmastointiputket vaihdetaan suorakulmaisiin matalampiin ja tuplasti leveämpiin putkiin (jolloin alakattoakin olisi joutunut "vähän" fiksaamaan), joku vihdoin tajusi, että tausta on väärä. Sitä ei tietenkään voinut enää vaihtaa (laite oli maannut meillä pölyssä jo kuukausia) ja kaiken lisäksi siihen oli jo tehty jo jotain fiksauksia. No kaulusta pystyi kuitenkin leikkaamaan ja muokkaamaan, ja se saatiin kuin saatiinkin kattoon! Ulkopuolelle jäävä osa kuuluu siis jäädäkin ulkopuolelle. :) Mutta minä kyllä tykkään; kannatti taistella!
tiistai 13. elokuuta 2013
Liesituulettimesta opittua: jos epäilet jonkin olevan hullusti, se todennäköisesti on!
Liesituuletin on nyt saatu upotettua kattoon ja hienohan siitä tuli! Mutta ilman hermojen menetystä, kiljumista ja suuttumista sitä ei todennäköisesti olisi tapahtunut. Tätä kautta anteeksipyyntö vielä ilmastointimiehellemme, joka sai todistaa minun ja isäni suurta riitaa asiasta muutama viikko sitten. Minun suuttumuksen ja vänkäyksen vuoksi laite saatiin kattoon upoksiin, mutta olisi asian voinut nätimminkin esittää. Mutta kai se on ihan tavallista, että omien vanhempien kanssa sitä taantuu teini-ikäisen tasolle. Vai onko? :)
sunnuntai 4. elokuuta 2013
Melkein valmis portaikko ja hermoja raastaneet porrasvalot
Blogia seuranneet tietävät, kuinka vaikea valinta portaiden pinnoituksen valinta meille oli. Portaat ovat siis paikalleen valetut, joten kysymys oli ainoastaan siitä, minkälainen pinta niihin laitettaisiin. Olisin halunnut jättää ne hyvin vaaleiksi, mutten oikein löytänyt hyvää vaihtoehtoa sen toteuttamiseksi. Lopulta päädyimme siihen, että askelmat ovat samaa valkolakattua parkettia kuin olemme käyttäneet kaikkialla muuallakin (märkätiloja ja eteistä lukuunottamatta) ja reunaan laitetaan metallinen kulmalista, joka sekä estää liukastumasta että peittää parketin ja portaan välisen epäsiistin rajan. Kulmalista on Dionen (ent. Duuri), mutten valitettavasti muista mallin nimeä enkä sitä löytänyt heidän nettisivuiltakaan. Väri on muistaakseni Nordic Graphite.
Tällainen siitä sitten tuli (kuvat vain valitettavasti puhelimella otettuja):
Sekä portaat että kulmalistat on kiinnitetty liimalla, siksi teipit ovat vielä paikallaan tukea antamassa. Portaiden ja seinän väliin jäävä rako (näkyy näissä kuvissa melko huonosti) oli ajateltu jättää auki, mutta ehkäpä siihen joutuu sittenkin laittaa silikonin, jottei kaikki pöly ja lika pesiinny sinne. Portaiden etuseinät on käsitelty Lujalla, jonka pitäisi kestää normaalia maalia paremmin. Saa nyt sitten nähdä, että koska ne täytyy maalata uudelleen.
Porrasvalojen asentaminen olikin sellainen soppa, ettei mitään järkeä! Mieheni sanoikin, että työtunteja mitaten niille tuli niin paljon hintaa, ettei viitsi edes laskeakaan. Ongelmia oli niin monia, etten kaikkia varmaan edes muista. Mutta koitetaan!
Alunperin portaikkoa valaessa valoille jätettiin hienosti putket portaiden sisään ja sieltä johdot jokaiseen rööriin erikseen. Ongelmana vaan oli, että seinän sisään jääneet putket olivat aivan liian pystysuorassa, jolloin valaisimia ei niille varattuun tilaan olisi saanut laitettua millään (vaikkei valaisimessa montaa senttiä pitkä tausta olekaan). Röörejä piti porata suuremmiksi ja syvemmiksi, jolloin reikä itsessään suureni niin leveäksi, että seinää piti tasoittaa pienen valaisimen ympäriltä reippaasti. Ongelmana oli vain se, että kuinka valaisin saatiin sekä pysymään seinässä että massaa laitettua sekä seinän sisälle että seinän pintaan ja kaiken lisäksi pitää valaisin oikeassa asennossa ja johdot suojassa. Kai jossain välissä näissä oli jokin sähkötekninenkin ongelma, mutta sitä en (onneksi) muista tarkemmin. Ongelma ratkaistiin siten, että seinään jätettiin 15 mm:n putki pitämään paikkaa valaisimille ja estämästä johtokourua täyttymässä massalla sen aikaa kun koloja ja seinää tasoitettiin. Kun tasoite oli vähän jähmeää, vedettiin putket pois. Silti osa rei'istä olivat liian suuria, ja niitä täytyi vielä paikkailla valaisimien asennuksen yhteydessä. Valaisimet liimattiin sitten kiinni seinään johtojen asentamisen jälkeen. Seiniä kuitenkin joutui vielä korjaamaan valaisimien ollessa jo paikoillaan, niiden ympärille jäi vielä koloja tai maalisotkuja tms. Oheinen kuva on otettu yhdestä huonoimmin onnistuneesta tapauksesta, eli siinä huomaa selvästi, että ympärillä olevaa seinää on joutunut korjaamaan monta kertaa. Onneksi kuitenkin jälki ei lopulta ole tuon huonompi eikä niitä kukaan kovin läheltä kai käy katsomassa. Vai...?
Kaiken kaikkiaan ja kaikesta säätämisestä huolimatta olen kyllä tyytyväinen nyt tähän meidän portaikkoon!
Portaikon valaisin ei ollut aivan nappivalinta, mutta siitä sitten valaisimien yhteydessä enemmän.
Hyvää elokuun alkua kaikille!
Tällainen siitä sitten tuli (kuvat vain valitettavasti puhelimella otettuja):
Sekä portaat että kulmalistat on kiinnitetty liimalla, siksi teipit ovat vielä paikallaan tukea antamassa. Portaiden ja seinän väliin jäävä rako (näkyy näissä kuvissa melko huonosti) oli ajateltu jättää auki, mutta ehkäpä siihen joutuu sittenkin laittaa silikonin, jottei kaikki pöly ja lika pesiinny sinne. Portaiden etuseinät on käsitelty Lujalla, jonka pitäisi kestää normaalia maalia paremmin. Saa nyt sitten nähdä, että koska ne täytyy maalata uudelleen.
Porrasvalojen asentaminen olikin sellainen soppa, ettei mitään järkeä! Mieheni sanoikin, että työtunteja mitaten niille tuli niin paljon hintaa, ettei viitsi edes laskeakaan. Ongelmia oli niin monia, etten kaikkia varmaan edes muista. Mutta koitetaan!
Alunperin portaikkoa valaessa valoille jätettiin hienosti putket portaiden sisään ja sieltä johdot jokaiseen rööriin erikseen. Ongelmana vaan oli, että seinän sisään jääneet putket olivat aivan liian pystysuorassa, jolloin valaisimia ei niille varattuun tilaan olisi saanut laitettua millään (vaikkei valaisimessa montaa senttiä pitkä tausta olekaan). Röörejä piti porata suuremmiksi ja syvemmiksi, jolloin reikä itsessään suureni niin leveäksi, että seinää piti tasoittaa pienen valaisimen ympäriltä reippaasti. Ongelmana oli vain se, että kuinka valaisin saatiin sekä pysymään seinässä että massaa laitettua sekä seinän sisälle että seinän pintaan ja kaiken lisäksi pitää valaisin oikeassa asennossa ja johdot suojassa. Kai jossain välissä näissä oli jokin sähkötekninenkin ongelma, mutta sitä en (onneksi) muista tarkemmin. Ongelma ratkaistiin siten, että seinään jätettiin 15 mm:n putki pitämään paikkaa valaisimille ja estämästä johtokourua täyttymässä massalla sen aikaa kun koloja ja seinää tasoitettiin. Kun tasoite oli vähän jähmeää, vedettiin putket pois. Silti osa rei'istä olivat liian suuria, ja niitä täytyi vielä paikkailla valaisimien asennuksen yhteydessä. Valaisimet liimattiin sitten kiinni seinään johtojen asentamisen jälkeen. Seiniä kuitenkin joutui vielä korjaamaan valaisimien ollessa jo paikoillaan, niiden ympärille jäi vielä koloja tai maalisotkuja tms. Oheinen kuva on otettu yhdestä huonoimmin onnistuneesta tapauksesta, eli siinä huomaa selvästi, että ympärillä olevaa seinää on joutunut korjaamaan monta kertaa. Onneksi kuitenkin jälki ei lopulta ole tuon huonompi eikä niitä kukaan kovin läheltä kai käy katsomassa. Vai...?
Kaiken kaikkiaan ja kaikesta säätämisestä huolimatta olen kyllä tyytyväinen nyt tähän meidän portaikkoon!
Portaikon valaisin ei ollut aivan nappivalinta, mutta siitä sitten valaisimien yhteydessä enemmän.
Hyvää elokuun alkua kaikille!
torstai 25. heinäkuuta 2013
Pihakiveystä ja kivilaattaa metsästämässä!
Olemme nyt päättäneet, että terassit ja parveke tulee UPM:n Profi Deckiä (tai jotain vastaavaa). Teemme kuitenkin tänä syksynä ainoastaan parvekkeen sekä "lippojen" alle jäävät terassit ja jätämme lopputerassien teon ensi kesään. Syitä on kaksi: Teemme vasta ensi kesänä takapihalle ulkorakennuksen/varaston ja jätämme siksi kulkutilaa raskaammalle kalustolle. Iso terassi blokkaisi kulun takapihalle melko tehokkaasti... Toinen syy on se, ettei kustannus tunnu niin valtavalta kun sen jakaa kahteen eri osaan! "Toiveajattelua" joku varmaan sanoo...
Päätimme, että liittymä ja autokatos laitetaan simppeleillä tummanharmailla/mustilla pihakivillä, esimerkiksi jollain tällaisilla:
Jalankulkuväylään voi laittaa jotain pienta kuviointia tai erottaa niitä pienemmällä laatalla, mutta tarkoitus on olla kikkailematta ja käyttää vaan yksinkertaista ja simppeliä neliölaattaa. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut meidän sisäänkäynti, joka nousee noin askelman verran muusta kivetyksestä. Emme nimittäin sittenkään halua tehdä sitä Profideckistä vaan jostain kivestä. Esimerkiksi jotain tämän tyylistä:
En kuitenkaan halua liian epämääräistä liuskekiveä enkä myöskään yhtä karua laattaa kuin pihakivet sisäänkäyntiimme. Muistan nähneeni esimerkiksi viime vuoden asuntomessuilla Tampereella montakin ihanaa sisäänkäyntiä, joissa oli käytetty kivilaattaa, mutta onko minulla niistä kuvia? Ei. Entä tietoa mitä materiaalia ne olivat? No ei tietenkään. Meidän on ehkä pakko lähteä hakemaan inspiraatiota tämän vuoden asuntomessuille vaikka muuten sinne ei suurta tarvetta olisi ollut lähteäkään.
Tässä vielä muistin virkistämiseksi jo vanha kuva talosta. Nyt se nimittäin näyttää rappauksen myötä aivan erilaiselta!
Pihakivetys tulee siis melkein koko etupihaan ja autokatokseen. Asuinrakennuksen ja autokatos/varaston välissä kulkeva käytävänpätkä tulee samalla kiveyksella, mutta väliin voisi ehkä sommitella jonkin raidan tms. elävöittämään muuten yksinkertaista kiveystä. Sisäänkäynnin "terassi" tulisi puolestaan etummaisesta tolpasta kuraeteiseen rajoittuvaan seinään, eli seinään, joka on toisen tolpan takana. Onko teillä vinkkejä tai kuvia hienoista sisäänkäynneistä?
Päätimme, että liittymä ja autokatos laitetaan simppeleillä tummanharmailla/mustilla pihakivillä, esimerkiksi jollain tällaisilla:
Lakka Citylaatta |
Lammi Kotilaatta |
Himalaja-laatta (Kivapiha.com) |
Flagstone black (Kaakelikeskus.fi) |
Tässä vielä muistin virkistämiseksi jo vanha kuva talosta. Nyt se nimittäin näyttää rappauksen myötä aivan erilaiselta!
Pihakivetys tulee siis melkein koko etupihaan ja autokatokseen. Asuinrakennuksen ja autokatos/varaston välissä kulkeva käytävänpätkä tulee samalla kiveyksella, mutta väliin voisi ehkä sommitella jonkin raidan tms. elävöittämään muuten yksinkertaista kiveystä. Sisäänkäynnin "terassi" tulisi puolestaan etummaisesta tolpasta kuraeteiseen rajoittuvaan seinään, eli seinään, joka on toisen tolpan takana. Onko teillä vinkkejä tai kuvia hienoista sisäänkäynneistä?
maanantai 15. heinäkuuta 2013
Liian puhtaanvalkoista listaa
Olihan se arvattavissa, että jossain kohtaa tämä minun valkoisilla väreillä säätäminen menee ihan pieleen. Meillä puhtaanvalkoisilla sävyillä säätäminen kosahti pahiten listojen kanssa!
Valitsin puhtaanvalkoiset Malerin listat vertaamatta niitä sen kummemmin seinän väriin. Tiesin ainoastaan, että tavallinen tehdasvalkoinen on liian keltainen seinien sävyyn verrattuna. Lisäksi väliovet ovat tavallisia valkoisemmat Fenestran korkeakiiltoiset "lumi"-sävyn ovet. Nyt kävi kuitenkin niin, että puhtaanvalkoiset listat ovat aivan liian kylmänsävyiset seiniin ja oviin verrattuina ja taittavat jopa siniseen. Aiemmin niin puhtaanvalkoiset seinät ja ovet puolestaan näyttävät "sinertävien" listojen kanssa kermanvalkeilta. Eli kellertäviltä. EI EI JA EI!
Koin muutaman unettoman yön listoja pähkäillessä, mutta onneksi hain vertailtavaksi tavallisen, tehdasvalkoisen listan. Se puolestaan näytti ovien ja seinien kanssa siltä, että se olisi irroitettu jostain vanhasta ummehtuneesta talosta, jossa on tupakoitu sisällä viimeiset vuosikymmenet. Kahdesta huonosta vaihtoehdosta valitsimme sitten kuitenkin nämä (jo tilatut) puhtaanvalkoiset listat. Samoja listoja on käytetty lattialistoina sekä ovissa. Seuraavista kuvista voitte ehkä hieman nähdä ongelman ytimen... Täytyy vaan toivoa, että listat kellertyvät aikaa myöten (mielellään siis hyvin nopeasti!) tai että saisin jostain inspiraatiota ja hyviä hermoja aloittaa listojen maalausurakan. Ikkunat olivat peitettynä rappausurakan vuoksi ja voin rehellisesti sanoa, että listojen sinisyys ja muiden pintojen kellertävyys ovat vielä pahemmat luonnovalossa!
Mitä tästä opimme? Kannattaa ilmeisesti kuunnella enemmän miehiä ja jättää naismainen kikkailu vähemmälle. Mutta minähän en tunnetusti opi ensimmäisellä kerralla... :)
Valitsin puhtaanvalkoiset Malerin listat vertaamatta niitä sen kummemmin seinän väriin. Tiesin ainoastaan, että tavallinen tehdasvalkoinen on liian keltainen seinien sävyyn verrattuna. Lisäksi väliovet ovat tavallisia valkoisemmat Fenestran korkeakiiltoiset "lumi"-sävyn ovet. Nyt kävi kuitenkin niin, että puhtaanvalkoiset listat ovat aivan liian kylmänsävyiset seiniin ja oviin verrattuina ja taittavat jopa siniseen. Aiemmin niin puhtaanvalkoiset seinät ja ovet puolestaan näyttävät "sinertävien" listojen kanssa kermanvalkeilta. Eli kellertäviltä. EI EI JA EI!
Koin muutaman unettoman yön listoja pähkäillessä, mutta onneksi hain vertailtavaksi tavallisen, tehdasvalkoisen listan. Se puolestaan näytti ovien ja seinien kanssa siltä, että se olisi irroitettu jostain vanhasta ummehtuneesta talosta, jossa on tupakoitu sisällä viimeiset vuosikymmenet. Kahdesta huonosta vaihtoehdosta valitsimme sitten kuitenkin nämä (jo tilatut) puhtaanvalkoiset listat. Samoja listoja on käytetty lattialistoina sekä ovissa. Seuraavista kuvista voitte ehkä hieman nähdä ongelman ytimen... Täytyy vaan toivoa, että listat kellertyvät aikaa myöten (mielellään siis hyvin nopeasti!) tai että saisin jostain inspiraatiota ja hyviä hermoja aloittaa listojen maalausurakan. Ikkunat olivat peitettynä rappausurakan vuoksi ja voin rehellisesti sanoa, että listojen sinisyys ja muiden pintojen kellertävyys ovat vielä pahemmat luonnovalossa!
Mitä tästä opimme? Kannattaa ilmeisesti kuunnella enemmän miehiä ja jättää naismainen kikkailu vähemmälle. Mutta minähän en tunnetusti opi ensimmäisellä kerralla... :)
torstai 11. heinäkuuta 2013
Ulkoseinien maalaus
Lisää nopeita päivityksiä. Tuon värinen meidän kodista sitten tulee! Mutta ei kokonaan... :)
Maalipinta on siis roiskepinnoitteen alle tuleva pohjaväri. Yleensä yksi maalikerros riittää. Pohjamaalin päälle tulee sitten viimeisin kerros, eli roiskepinnoite. Kyseessä on siis ohutrappaus.
maanantai 8. heinäkuuta 2013
Ulkoseinien tasoitus
Nopea päivitys tähän väliin ulkoseinien rappauksesta! Alkuun täytyy heti todeta, ettei itselläni ole kovin paljoa kerrottavaa ulkorappaukseen liittyen. Tiedän sen verran, että seinät on nyt tasotettu kahteen kertaan ja tasotteiden annetaan kuivua muutamia päiviä ennen maalauksen ja roiskepinnan laittamista.
On kyllä jännä, kuinka talon ulkonäkö muuttui jo nyt, vaikka nyt puolestaan kaikki ikkuna- ja oviaukot on suojattuna.
On kyllä jännä, kuinka talon ulkonäkö muuttui jo nyt, vaikka nyt puolestaan kaikki ikkuna- ja oviaukot on suojattuna.
sunnuntai 7. heinäkuuta 2013
Halogeenit vai ledit - halogeenit laitettiin
Pähkäilin jo jokin aika sitten, että laitetaanko tulevaan kotiin halogeeni- vai ledivalaisimet, ja päädyttiin suurimmaksi osaksi halogeeneihin. Valaisimilla tarkoitan tässä kohdevalaisimia/spotteja. Syyt olivat puhtaasti taloudelliset: yksi halogeenivalaisin maksaa noin neljäsosan verrattuna ledivalaisimiin. Karkeasti arvioituna yksi halogeeni maksaa n. 15-25€ ja ledi n. 80-100€. Ainoastaan olohuoneen korkeaan kattoon valitsimme ledit (koska palaneita polttimoita ei kukaan halua sinne käydä vaihtamassa!) sekä työhuoneeseen, jonka välikatossa oli vain muutaman sentin tila jokaiselle spotille. Halogeenihan vaatii lähtökohtaisesti paljon suuremman tilan kuin ledit kuumenemisen vuoksi. Ledispoteissa puolestaan on olemassa malleja, jotka voidaan asentaa aivan mitättömän pieneen koloonkin.
Sain tätä kautta ehdotuksen siitä, että kannattaa asentaa halogeenit ledipolttimolla. Ei sitäkään tehty, koska yksi (kunnollinen!) ledipolttimo maksaa vielä yli 20€. Meidän spottimäärään olisi polttimoiden vaihto maksanut vielä muutaman tonnin. Markkinat ovat vielä täynnä jos jonkinlaista polttimoa. Ledien laatua ja tehoa ei ilmeisesti kovin hyvin ole osattu standardisoida, koska osa on aivan hirveää kuraa. Valitettavasti tässä tapauksessa hinta ja laatu todellakin kulkevat käsikädessä. Toisaalta myös tuntuu haaskaukselta vaihtaa toimivat polttimot heti uusiin. Valitsimme kuitenkin sellaiset halogeenispotit, joiden kanta on GU10. Kyseinen kanta takaa sen, että jos/kun ledipolttimoiden hinta tulee alaspäin, saa halogeenit pikkuhiljaa korvata samankantaisilla ledipolttimoilla. Mieheni on enemmän perehtynyt tähän asiaan, mutta tuo GU10-kanta on sellainen, jota tulee varmasti olemaan tulevaisuudessakin ledipolttimoiden valikoimissa. Nyt vaan hintaero on niin merkittävä, ettei vielä kannata vaihtopuuhaan alkaa. Mutta sinänsä otimme kyseisen kommentoijan ehdotuksen huomioon, että meidän on mahdollista aikanaan korvata halogeenit ledeillä kokonaan. Halogeenithän tulevat pikkuhiljaa poistumaan markkinoilta muutenkin, joten toivottavasti jokainen rakentaja osaa valita sellaiset spotit, joiden polttimot voidaan aikanaan korvata!
Täytyy kuitenkin loppuun todeta, että ledivalo ja halogeenivalo ovat aivan erilaisia! Ledien valo on kuin olisi kirkkassa ja kuulaassa luonnonvalossa, halogeenivalo puolestaan on ikävän kellertävä. Toisaalta ainakin minua rauhoittaa tieto, että voin koska tahansa vaihtaa polttimoita toisiin, jos asia oikein alkaa ketuttamaan.
Sain tätä kautta ehdotuksen siitä, että kannattaa asentaa halogeenit ledipolttimolla. Ei sitäkään tehty, koska yksi (kunnollinen!) ledipolttimo maksaa vielä yli 20€. Meidän spottimäärään olisi polttimoiden vaihto maksanut vielä muutaman tonnin. Markkinat ovat vielä täynnä jos jonkinlaista polttimoa. Ledien laatua ja tehoa ei ilmeisesti kovin hyvin ole osattu standardisoida, koska osa on aivan hirveää kuraa. Valitettavasti tässä tapauksessa hinta ja laatu todellakin kulkevat käsikädessä. Toisaalta myös tuntuu haaskaukselta vaihtaa toimivat polttimot heti uusiin. Valitsimme kuitenkin sellaiset halogeenispotit, joiden kanta on GU10. Kyseinen kanta takaa sen, että jos/kun ledipolttimoiden hinta tulee alaspäin, saa halogeenit pikkuhiljaa korvata samankantaisilla ledipolttimoilla. Mieheni on enemmän perehtynyt tähän asiaan, mutta tuo GU10-kanta on sellainen, jota tulee varmasti olemaan tulevaisuudessakin ledipolttimoiden valikoimissa. Nyt vaan hintaero on niin merkittävä, ettei vielä kannata vaihtopuuhaan alkaa. Mutta sinänsä otimme kyseisen kommentoijan ehdotuksen huomioon, että meidän on mahdollista aikanaan korvata halogeenit ledeillä kokonaan. Halogeenithän tulevat pikkuhiljaa poistumaan markkinoilta muutenkin, joten toivottavasti jokainen rakentaja osaa valita sellaiset spotit, joiden polttimot voidaan aikanaan korvata!
Täytyy kuitenkin loppuun todeta, että ledivalo ja halogeenivalo ovat aivan erilaisia! Ledien valo on kuin olisi kirkkassa ja kuulaassa luonnonvalossa, halogeenivalo puolestaan on ikävän kellertävä. Toisaalta ainakin minua rauhoittaa tieto, että voin koska tahansa vaihtaa polttimoita toisiin, jos asia oikein alkaa ketuttamaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)